Olin ihka ensimmäistä kertaa näillä markkinoilla, enkä osannut oikeastaan odottaa mitään. Kiertelin ja katselin enimmäkseen, mm. pitkä riukuaita sai ihailuni. Semmoinen pitäisi työstä oman pihan laitaankin.
Kaikki käsityö on mielestäni arvokasta. Olen itse jokunen vuosi sitten opetellut riukuaidan tekoa, tosin minun aitani on erilaiseen malliin tehty. Katso vaikka.
Itse markkinoilla oli hyvä tunnelma. Kaikenlaisia myyntikojuja löytyi, mutta etsimääni maastoasua niistä ei löytynyt. Mahan täytettä ja suuta sai makeaksi lättykahvittelulla 2€ hintaan.
Tikanheittokisaan osallistuin ja epäonnistuin. Oli vissiin harjoituksen puutetta, kun vain 16 pinnaa nakkasin. Kiinnosti myös kokeilla, vieläkö pääsisin ratsun selkään. Rohkenin kysymään, onko paino- ja ikärajoitusta ratsastukseen? Kun niitä ei ollut, niin heivasin itseni satulaan ja pari kierrosta kävelyvauhtia mentiin. Ohjaaja antoi kyllä minulle ohjakset, mutta halusi varmuudeksi taluttaa itse hevostaan. Huomasin, että tasapainoa minulla ei taida olla enää entiseen malliin.
Juttelin markkinaväen kanssa ja nautin siitä, miten vieraat ihmiset aloittavat kanssani ajatusten vaihdon tai minä aloitan sen ja keskustelua syntyy.
Markkinoilla on mukavaa, viimeisillä ostin pölyhuiskan ja kantarelleja, tavaraa siis laidasta laitaan.
VastaaPoistaHmm, mahtaisikohan sitä enää pysyä hevosen selässä edes talutettuna? Viime kerrasta on aika monta vuosikymmentä.
Nämä olivat pienimuotoiset markkinat, ei mitään hulinahommaa. Hieman eri malliin, kuin millaisia lounaisessa Suomessa pruukasivat olla.
PoistaMinunkin hepan selkään meno oli hetken ajatus, mutta kiinnosti yrittää. Miten kauan siitä on, kun sinä ratsastit viimeksi? Itse muistelen, että kesällä 2004 muutaman kerran, tosin nekin pitkän tauon jälkeen.
Tuo sinun tekemäsi riukuaita vastaa minunkin mielikuvaani siitä millaisia ne aikoinaan oli. Kauniita ovat kummatkin.
VastaaPoistaTäällä oli kalamarkkinat, en edes käynyt. Jotenkin täällä on markkina ähky, kun joka perjantai on markkinat ja kerran kuussa kuukausimarkkinat ja sitten on jos jonkinmoisia erityismarkkinoita ja kaikissa samat myyjät.
Mutta tuota hevoskyytiäsi ihailen, eipä olisi minusta selkään kiipeämään ;))
Kyllähän noita kesämarkkinoita on pilvin pimein tässä maassa. Kovin usein en ole viime vuosina niissä käynyt, mutta nyt kiinnosti. Oikeastaan kiinnosti, mistä päin markkinoille olisi vatut tuotu, vaan eipä niitä ollut lainkaan.
PoistaEipä kestä ihailla hevoskyytiäni, mutta kiitos. Se oli hetken ajatus vaan kokeilla.
Kesätapahtumat ovat leppoisia ja mukavia.
VastaaPoistaMinulla on aikomus askarteluporukan kanssa hurauttaa tiistaina Viialaan vattuja ja muita marjoja poimimaan. Ovat kuulemma vatut molemmissa väreissä kypsiä.
Toivotan sinulle onnistunutta Viialan reissua. Pikkulinnut ovat laulaneet tänne saakka, että etelänpuolen vadelmasato on kypynyt ja se on hyvä.
PoistaNo voi harmitus että viileä kesä teki tepposet markkinoille! No, onneksi lystiä riitti muutenkin. Sellaisen riukuaidan tekeminen olisi mahtavaa oppia. Sekin on mielenkiintoista miten se malli vaihtelee maakunnasta toiseen.
VastaaPoistaJoo, kaiken epäonnistuneen voi pistä kylmän kesän piikkiin.
PoistaRiukuaita on huolella tehtynä on kaunis ja kestävä. Minä sain aitaopin siskoni kautta vanhoilta aidan tekijöiltä. Yllättävän suuren puumäärän siihen tarvitsee.
Oh, sinä ratsastat kuin "vanha" tekijä ja näytät nuorelta tytöltä. Katselin tuolla jo marjastuskuvan yhteydessä, että olet niin nuoren näköinen. Pohjoinen tekee sinulle hyvää, vai onko mielikuvani ollut väärä :-D
VastaaPoistaKiitos kehaisusta, mutta rippikouluajasta on kyllä yli viiskymmentä vuotta, mutta totta kuitenkin, että päiväni ovat "rikkaita" kaikenlaisen tekemisen puolesta. Siinä mielessä mielikuvasi on ihan oikea. Sanotaanhan sitä, ettei vierivä kivi sammaloidu.
PoistaHyvä kun kävit jättämässä kommentin, että löysin uusiin saappaisiisi. Markkinoilta tulossa minäkin,mutta vatut tuli poimittua mökkimetsästä, vähäsen. Heppaa lähelle en uskaltaisi mennä. Olet sinä vaan aikamoinen menijä ja tekijä.
VastaaPoistaNo, mutta, miksi sinä heppaa pelkäät? Onko sattunut joskus jotain ikävää hevosen taholta? En minäkään ole aikoihin, siis vuosikymmeniin ihan oikeasti ratsastanut, mutta mieli tekee ratsun selkään, kun siihen ilmestyy mahdollisuus.
PoistaVattuja olen vähän päivittäin katseskellut, ei kypsiä vieläkään.
Täällähän sinä nyt oletkin, ehkä nyt saan kommentin laitettua minäkin.
VastaaPoistaMukavaa jatkoa kesään.
Tänne mun polkuni toi! Vuodatus pisti niin paljon hanttiin, että luovutin.
PoistaKiitos samoin - mukavaa loppukesää.
Siis onko totta? Ratsastit..Minulle tarjoutui myös tilaisuus ratsastamiseen, mutta pelkuri otti minusta niskaotteen.
VastaaPoistaNuorempana, siis paljon nuorempana ratsastin jonkin verran, olin jopa Unkarissa ratsastusviikonkin, mutta harrastus jäi, kun lähitienoolla ei ollut ratsuja. Hevosista tykkään ja siskollani on aivan upea heppa. Näköjään aina, kun tulee mahdollisuus kokeilen, vielä itse pääsen hevosen selkään. Vielä siis pääsin!
Poista