Tiesin kyllä, mitä saattaa tapahtua, kun rupean rakentamaan suklaapuuta.
Silläkin uhalla hankin suklaanameja kilon verran.
Toki iltakahvin kanssa maistoin muutaman, ennen kuin rupesin joulupuuta rakentamaan.
Ajattelin, käykö samalla lailla, kuin joskus karkkilakossa ollessani, jolloin oltiin puutarhalla ja katseeni osui eläinten ruokaosatolla koirien suklaanappirasioihin.
Ostettava niitä oli....
Kotimatkalla suklaanhimo voitti ja söin kaikki namit. Kotona oli vain tyhjä rasia. Kyllä nolotti.
Reippaasti aloitin suklaapuun tekemisen.
Vuoroon kiinnitin karkin kaksipuoliteipillä kartion muotoon taivutettuun kartonkiin kiinni, vuoroon pistin suuhuni.
Puu alkoi näyttää karkkikuuselta, vaan kuinkas kävi? Karkit loppuivat kesken ja latvus jäi rumasti tyhjäksi.
Miksi suklaa on niin hyvää, että taas kävi noin?
Ompa hieno idea ja miten herkullinen, minun rupesi heti tekemään mieli suklaata, mutta kotona ei ole yhtään suklaanamua.
VastaaPoistaJahans, olen huomaavinani että Juliat on menneet parempiin suihin :-)
VastaaPoistaOnneksi ei kotona ole suklaata. Se on hävittömän hyvää ja kiusaus suuri, usein ylivoimainen.
No hätä. Ensi kerralla kun käyt kaupassa, et tarvitse rasiasta enää niin montaa, joten voit huoletta välillä "maistella" :-D
Nyt on hyvä syy ostaa vielä yksi rasia lisää namuja latvusta varten :=D
VastaaPoistaMeillekin ostettiin tänään pari rasiaa suklaakarkkeja, taidankin rakentaa niistä suklaapuun. Hieno idea!
Ah, iski suklaahimo! Onneksi on kaappien kätköissä jotain:) Vaan onhan hieno idea toteutettavaksi.
VastaaPoistaIhana puu! Kyllä minulle olisi jäänyt vielä isompi aukko :)
VastaaPoistaEi sille mahda mitään, jos suklaanhimo iskee silloin on syötävä suklaata niin, ettei vuoteen haluta. Sillä siitä pääsee! Tai ehkei ihan vuoteen...
VastaaPoistaMinulle käy myös samoin suklaan kanssa:)
VastaaPoistaOnhan tuo upea, sitä katsellessa varmaan oppii hillitsemään himoaankin. Vaan ei kyllä minulta liikenisi suklaata puuksi asti...
VastaaPoistaNämä raapaleet oli kiva idea, lyhyinä ehtii lukea aina muutaman kerralla, vaikka ei aina kommentoisikaan.
Ihana puu! Niin inhimillisen näköinen, kun on vähän kesken. Siitä on sekin hyvä puoli, että on pakko ostaa lisää, eivätkä ne sitten ihan kaikki mahdu kuuseen, joten taas saat vähän maistaa.
VastaaPoistaMinullakin on joulun alla aina kauhea suklaan himo, mutta kun siinä on maitoa. Tummassa ei ole, mutta ei sitä samaa makuakaan. Onneksi on wienernougat, mutta siitäkin se viimeinen aromi puuttuu. Vatsanpurujen ja kurkkukivun uhalla jouluna syön aina ihan muutaman konvehdin.
Mainio lohtupuu kun ei ole oikeaa, pihkantuoksuista joulukuusta pirtissäni :)
VastaaPoistaEikun lisää suklaata ostamaan!
VastaaPoistaItse en saisi edes alinta kerrosta tehdyksi, loppuisivat saman tien. Olen karkkipeto.
Sinun puusi sentään näyttää puulta, en pääsisi edes alkuun, kun huomaisin että kaikki on syöty :) Kiva idea!
VastaaPoistaKiva suklaapuu ja niin houkuttelevan näköinen. Kukapa malttaa olla maistelematta suklaata, jos sitä käsissään pitelee :-)
VastaaPoistaNo, tekevälle sattuu!
VastaaPoistaJos et uskaltaudu ostamaan uusia karkkeja laita vain tarpeeksi suuri tähti latvaan :)
Loppiaisena viimeistään saat napostella kuusisuklaan.
VastaaPoistaNo juuri noin,hieno puu...kaupasta saa lisää:-)) Minulle kävisi juuri samalla tavalla, en edes yritä :-D
VastaaPoistaVinkki: Täytä tyhjät suklaapaperit jollakin suklaapalan kokoisella ja saat lopputilan täytetyksi.
VastaaPoistaMutta hieno tuosta tuli joka tapauksessa tähän asti.
Fazerin sininen koukuttaa, vaikken sitä syödä saakaan.
Minulla riittäis varmaan puoliväliin suklaat. Olen niin perso niin perso suklaan perään - ja karamellin ja lakritsin ja ja...
VastaaPoistaTäytyy ihailla metsätöitäsi myös. Itse olen samaa harmitellut, että miksei metsässä voi olla pistorasioita : ) Mieluummin olen puutöissä kuin kuntosalilla, mutta aina ei voi valita : )
Keskeneräisyydessä on tiettyä symboliikkaa. Jos tuo taideteos olisi jossain näyttelyssä, katsoja alkaisi miettiä vajavaisuuden merkitystä. Täydellisenä se olisi läheskään yhtä mielenkiintoinen.
VastaaPoistaTiedän tuon tunteen, kun mieliteko yllättää. Eilen rapistelin aikani sellofaanikelmua marmeladipaketin ympärillä. Ei aikaakaan kun kelmussa oli reikä ja viisi vihreää kuulaa katosi suuhuni.
VastaaPoistaTuo sinun puusi voisikin olla itsenäisyyspuu. Varsinaista joulupuuta varten ehdit hankkia tuplamäärän suklaanamuja. Piri
Mikä hauska ajatus! Tunnistan myös suklaan houkutuksen. Yritän parhaillaan välttää makean syöntiä niin hyvin kun pystyn, mutta välillä epäonnistun täysin. Saatan esimerkiksi rehellisesti unohtaa herkkulakkoni, jos joku tarjoaa makeisia. Mussuttaessa muistuu mieleen, että hetkinen, minunhan ei pitäisi syödä näitä..
VastaaPoistaKiitos jälleen mielenkiinnostanne kalenteriani kohtaan.
VastaaPoistaKarkkia haettiin eilen lisää ja nyt on karkkikuusi "täydellinen". On toinenkin. Meinaan paketoida ne sellofaaniin, sulkea kauniilla nauhalla ja itsetehty ruusuke kylkeen.
Kiva joulukuusi, mutta tuollainen ei kävisi minulla, söisin ne suklaat heti pois pois kiusaamasta.
VastaaPoistaSuklaa on niin haihtuvaista :) Kaikkea sitä keksitäänkin ihmisten kiusaksi. Minulla on pieni latikko macaroonseja jotka odottavat kuvausta ennen syöntiä.Huomenna on kai pakko, muuten ei ole mitään kuvattavaa.
VastaaPoista