lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulukuu 17



Taas porot ajatuksissani!
Oikeastaan poronkellot, ne ovat niin kaunisäänisiä.

Kesällä marjastaessa on ihanaa suoristaa selkäänsä ja jäädä kuuntelemaan kellon kilkatusta. Silmä alkaa tähyillä, missä itse poro on.
Hetki katsellaan toisiamme, sitten poro kääntyy ja lähtee kello kilisten vaaran rinnettä alaspäin.  Pysähtyy, vilkaisee taakseen, pysähtyy uudelleen ennen kuin katoaa puiden sekaan.
Mieluisa kohtaaminen.  

Laulussa lauletaan – ”siellä, missä poronkello kalkattaa,  siell`on Joulupukin maa”.  Siis täälläkin nämä marjamaat ovat Joulupukin maata.
Tuskin minä näen aattona Pukkia poroineen meidän pihassa. Huristaa vain tienhaarasta täyttä vauhtia ohi.
                     
Jos tuolloin pihaan tepsuttelisi poro, olisi se elävä joulukortti.  Vielä jos saisin sen ikuistettua tiedostoihini, jo liiankin täydellistä.

♪ ♪ ♪

22 kommenttia:

  1. Ihana kuva sommittelultaan ja tunnelmaltaan.
    Osaan hyvin kuvitella tuon kertomasi kohtaamisen. Viime syksynä Kuusamossa, pääsin kuulemaan tuota kilkatusta.
    Pukki varmasti tietää että ymmärrätte hänen kiireensä.
    Toivotaan täydellistä joulua, mausteena poron pihavierailu :)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Tällä alueella liikkuu paljon poroja. Vieläkin joitakin on vapaalla jalalla. Aina komeasarvisen uroksen nähdessäni kuvittelen sen juuri Pukin poroksi.
      Ain aon minulle ilo kohdata omilla nurkilla poro -poroja

      Poista
  2. On niin jouluntunnelmallinen kuva.
    Minunkin kokemukseni porojen kanssa sijoittuvat Kuusamoon.(sen ylempänä en koskaan ole ollutkaan)Ja ihan vain auton ikkunasta teiden reunamilla.Olisikin upeaa kohdata poro kuvaamallasi tavalla joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Usein poroja näkee jo tiellä Oulu Kuusamo jo reilusti ennen Taivalkoskea.
      Poro kuuluu niin vahvasti pohjoisen luontoon.

      Poista
  3. Poronkellojen kalkatus - tuo varmasti viimeistään joulun tullessaan :)
    Täydellinen kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina havahdun poronkellon kilkatukseen, vaikka miten ajatuksissani olisin.
      Kiitos kehusta.

      Poista
  4. Nätti poro!
    Silloin kerran, kun karhu kävi pihassa ja tuhosi yhden mehiläispesän, olin vähän arkana ja ostin itselleni poron kellon ja pidin sitä pari päivää kaulassa, kun kuljin pihamaalla tai metsässä. Sitten se jäi, eikä karhua ole toista kertaa näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatteles, sinä olet kohdannut karhun omalla pihallasi, minä vain Kuusamon ja Ranua eläinpuistoissa. Jälkiä ja jätöksiä olen näillä seuduin kyllä nähnyt.
      Poron kohtaaminen on turvallisempaa.

      Poista
  5. Poroa minäkään en pelkäisi, mutta hirvi on jo toinen juttu, se kun on niin valtavan iso.
    Odotas vaan, pukki poroineen voi yllättää sinut :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvikin onkin pelottava liikenteen seassa, vielä jos yllättäen syöksyy auton eteen. Saattaa porokin tulistua, jos niikseen. Kerran sain lähdöt, kun liian rohkeasti koetin lähestyä kamerani kanssa urosporoa ja oli rykimäaika.

      Poista
  6. Ihana tämä sinun joulukalenterisi,minulla on jääneet postaukset vähiin syksyn ruska jututkin ovat vielä kesken ja muistoina päässäni.Jos joskus saisin aikaan julkaista nekin.Kyllä se joulupukki varmaan sinunkin pihaasi kurvaa usko vaan.....Oikein ihanaa joun aikaa sinne Karsikonperälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Onko ollut jotain hämminkiä, kun on pitänyt sinut blogimaailmasta pois? OLen käynyt silloin tällöin kurkistelemassa, jojo jo.
      Hieman rohkenen epäillä Joulupukkia omassa pihassani, ellen itse vedä pukin vermeitä ja lähde itse pukkeilemaan.

      Poista
    2. Kyllä vaan on ollut paljonkin tapahtumia jotka ovat vieneet minut hautausmaalle mutta nyt eri syystä kun postauksissani aiemmin.Jospa joulun jälkeen saisin aikaan ruska retken loppuhuipennuksen.

      Poista
    3. Ikävää, että sinulla on ollut surua. Silloin ovat tämmöiset kirjottamiset toisarvoisia.

      Poista
  7. tuli pohjoinen ja muistot mieleen:) Tuttu ääni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan mukavia muistoja? Poronkellojen kilkatuksen ääni?

      Poista
  8. Mukavaa ja elämyksellistä on poron näkeminen, vaikka se onkin ns. puolikesy tuotantoeläin. Kyllä sitä tormaa vauhdilla kameran kanssa kuvaamaan...:)
    Toivon että poro ilmestyy pihallesi joulun aikaan...

    Mukavaa Joulun aikaa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan Lapin porot kulkevat vapaina vuoden läpi, tuntureilla on vähemmän lunta ja ruokaa löytyy. Koillismaalla on keskitalvella niin paksut hanget, ettei pororukka saa akivettua sen alta mitään.
      Hyvää jouluviikkoa sinulle toivottaa tämä porofani.

      Poista
  9. Poro on kyllä upeannäköinen eläin. Tämmöinen Keski-Suomen eläjä on kyllä ihmeissään, kun niitä näkee siellä pohjoisessa. Voi vaan arvailla, millainen elämys se on ulkomaalaisille vierailijoille.
    Lempeää lauantaiehtoota, Aimarii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tykkään minäkin. Muistan, miten itse aiemmin etelän asujana kävin täällä ja jos ei poroja olisi näkynyt, niin iso pettymys olisi ollut.
      Sinulle lempeää jouluviikkoa.

      Poista
  10. My goodness! these reindeer are just beautiful!!Great shot and beautiful composition! I love visiting you blog and your world-thank you for sharing!
    hugs,
    Jackie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks. Isn´t it so beautiful?
      My pleasure. You are always so welcome here.

      VastaaPoista

      Poista