Marraskuun mielentila

Marraskuu meneillään,

mutta monesti mustanpuhuvana mörkönä, myös marisemisena.

                                 Miksi miettiä moisia murskamietteitä?

Muutetaanko marrasmaisemat mieluisimmiksi?

Muistellaan mieluummin mukavia.

Meditoivaan mieleen mahtuu mahtavasti myönteisyyttä,

mystisiä mielikuvia metsän maagisuudesta

mukaansatempaavin mahdollisuuksin.

                                      Mullistava muutos menneeseen,

                                  milloin mätänivät mustavahakkaat,

                           madaltuivat mutapaakuiksi mättäiköt.

                    Marraskuun märehtimiseen mahtuu melkoista mökötysmyrkkyä,

Mutkun melankolinen mielenlaatu manataan muualle,

 muuttuu marraskuukin merkittävästi mainettaan mukavammaksi.

 

Hyvää marraskuuta ♥ hyvät blogilaiset.

Pitkästä aikaa minun mieleni teki ripustella m-sanoja marrakuulle. Etsin ensin vanhat vastaavanlaiset m-riimittelyt, etten olisi toistanut itseäni. En aikanaan plagioinut suoraan.

Totean vain, että marraskuu on aina antanut minulle hieman potkua. Syynä lienee hämäränajan lisääntyminen ja ytimissäni tunnen myös kaamoksen lähestyvän. Tietenkin odotan jo malttamattomasti ensilunta.

Tänään äitini täyttäisi 104 vuotta, mutta ikävä kyllä, hän ei ehtinyt saavuttaa edes seitsemänkymmenen ikävuoden rajapyykkiä. Marraskuun neljäs päivä oli myös vanhempieni hääpäivä.

Oma mieltymykseni myöhäissyksyyn, erityisesti marraskuuhun on ehkä imetty äidinmaidossa, samoin kuin rakkaus koillismaalaiseen vaaramaisemaan.  Usein yksin ollessani poluilla tai onkimassa ajatuksissani piipahtaa äiti ja saan vankan tietoisuuden siitä, kuin hän seuraisi tytärtään. Se tuntuu hyvälle.