Portti siellä, toinen täällä

Kristiina K:n portti - haasteeseen valitsemani portit ovat puuportteja, joihin luen myös "kangasportin"

Aita ja siinä oleva portti on pieni este, ettei koira pääse vauhdilla ajotielle. Penni joutuu kiertämään, jolloin autot ennättävät mennä menojaan. Typerä este Pennin mielestä.  

Kuva on muutaman päivän ikäinen. Meillä oli siis aavistus lunta, mutta se suli pois.

 Hevoslaitumen portista on jäljellä vain puolikas, mutta enää ei ole hevosiakaan. Aikoinaan kaksipuolinen portti oli aidan kaunistus. 

Kuvaa katsellessani kuvittelen portin taakse kaksi hevosta, mustan ja vaalean ruskean, Heimon ja Ilonan.

Maastoa halkoo noin metrin korkuinen tukeva verkkoaita, poroaita, josta kulkija ei pääse yli, eikä ali. Polun kohdalla on kuitenkin kangasportti helpottamassa etenemistä. Aidan helmaa pitää hieman nostaa ja puikahtaa toiselle puolen,  mutta poro ei tätä temppua hallitse.

Riukuaidan "porttina" on usein vain pari kolme riukua sulkemassa kulkuaukkoa, 

Ketterät menevät vaakariukujen välistä, altakin konttaamalla. Minä kuljin tuosta lävestä viimeksi syksyllä, pudotin vain puoliksi ylimmän riun ja harppasin alimman yli.

 Itse asiassa tämä aidankohta portista vasemmalle on sisareni ja minun yhteistyönä rakentama. Hän oli saanut oppinsa kylän aitamestarilta ja minä sisareltani. Aita on kestänyt hyvin, sillä se rakennettiin v. 2006  kesällä. Kuva on paljon nuorempi.

Tämä portti on ehkä purettu, mutta varmaksi en sitä tiedä. 

Ainakin aikaisemmin sen kautta kulki pitkospuupolku läpi lettosuon lintutornille, jossa en koskaan malttanut käydä. Aina oli olevinaan kiire eteenpäin. Sentään kerran ehdin käydä kuvaamassa.

Kiitos Kristiina K:lle mielenkiintoisesta marraskuun  Portti-haasteesta.