Kosto
Makaan selälläni ja tuijotan tyhjää. En saa tolkkua, olenko
unessa vai hereillä, mutta hetkellisesti koen olevani menneen elämäni
tirkistelijä.
Katson, kuin elokuvaa, miten kävelen soratietä
merenrantahuvilaan vuosien takaiseen ystäväiltaan. Perillä monet kasvot
näyttävät tutuilta, mutta minä ilmeisesti vieraantuntuinen useammalle.
Jään divaanille tilannetta ihmettelemään.
Salissa soi ”Sieluni soitto” ja illan emäntä Moira hakee
minut tanssiin. Muut eivät tanssi. Pysähdymme ja Moira ottaa molemmin
käsin hartioistani kiinni, katsoo silmiin ja suutelee suulle.
Kysyy sitten, kuka olen? Vastaan ja Moira poistuu pettyneenä
mutisten anteeksipyyntönsä.
Minä olin väärä koston käyttövoima, mutta sen tiesi
Moirakin. Muistoja ei voi muuttaa, eikä niiden salaisuuksia voi paeta.
☻
Krapu 14, sanat, ystävä, tie, pettymys. Lisää kravuista SusuPetalilta, Caralta
