Yllätys marjaretkellä

Syksyn tullen leviää kuulopuheita karhusta.

Ne eivät kuitenkaan vaikuta marjastussuunnitelmiani.

Pakkaan eväät reppuun, poimurin sankoon ja huikkaan heipat miehelle, joka muistaa varoittaa mielilauseellaan.

_-Älä eksy poronpoluille!

-En tietenkään. Enhän ennenkään. Vastaan huolettomasti.

 Keskityn poimimaan syksyn viimeisiä marjoja. Välillä suoristan selkääni ihaillakseni samalla metsän upeita syysvärejä.

Äkkiä haaveiluni keskeyttää ohiryntäävä porotokka. Pian niiden perästä alkaakin kuulua ryskettä ja ärinää. Puiden suojasta rynnii karhu.

Onneksi rantaniityn sauna on lähellä. Ehdin pinkaista sen suojiin, mutta marjasanko ja eväsreppu jäävät ulkopuolelle.

Karhu kiertää rakennusta, hajottaa muurahaispesän ja lounastaa evääni. Puhelimen akku loppuu heti keskusteluyhteyden auettua. Apu jäi saamatta, tunnit kuluvat.

Olen jumissa.

 

      

Krapu 36/23, sanat, kuulo, lause, keskustelu.

Krapu on 100 sanan tarina, johon tulee sisältyä ylläannetut 3 sanaa, joita saa/voi halutessaan taivutella.

Lisää krapuilusta Susupetalin blogissa.

                              ♥

Hei blogilaiset. Kesätaukoni venähti ja syksy on tullut. Mieli teki taas krapuilemaan.

Hurmaava kesä

 

Siitä kesästä on kauan.

Kaikki tärkeä on säilynyt kirkkaana mielessäni ja kuvina muistojen albumissa. Kesä oli lämmin, täynnä iloa ja rakkautta. 

Olin hakenut lapsenlapsemme yöjunalla mummolaan.

Roolileikkien merirosvo Jack Sparrow leikki bootsini linttaan ja Luidentutkija värväsi minut assistentikseen pesemään löytämänsä jäniksenkallon, jota liotettiin ja keitettiin museointia varten.

Yhteisrynnäköllä valloitettiin lähiseudun vuori ja istuttiin väsyneinä suljetun kivikirkon portaalla syömässä tötteröt ja heinään pujotetut metsämansikat.

Hermostutti hirveästi, kun rakkauden kohdetta ajatellessa päivänkakkaran terälehtiä nyppiessä käteen jäi aina ei lakatta, vaikka toivoi, että olisi lakattanut.

Ärrä ja ässä olivat kateissa.

 Merirosvo veti herneet nenäänsä ja jupisi amorina.

-Aloita EI RAKASTA! Pöljä! 

 

♥

Krapu 19/23 vihjeenä krapuun allaoleva  kaunis kesäkuva. SusuPetal kertoo lisää krapukirjoittamisesta omassa blogissaan.

Vihjekuva on kaunista kesää. Sitä odotellessa menee täällä vielä tovi.

Vappubileet

Tyttöjengi kokoontuu pitämään vappuhauskaa.

Lumikki, Ruusunen, Tuhkimo ja Punahilkka olivat hyvissä ajoin juhlapaikalla jonkun tammipuiston paviljongissa.  Vain Helinä-keiju puuttuu.

Tarjolla on simaa, sipsejä ja tippaleipiä, sekä Lumikin tuomia omenoita.

 Bileet ovat huippusalaiset.

Juhliin ei haluttu yhtään prinssiä. Punahilkan Susikin sai jäädä äitipuolen hoteisiin.

 Juuri ennen keskiyötä meno villiintyy.

Rokki ja hitaat vuorottelevat musiikkivalintoina ja noutopöydän tarjoilut maistuvat. Ahkerin tanssija on Tuhkimo lasisissa korkokengissään.  Myös Punahilkka innostuu pyörähtelemään, letit vain heiluvat.

Lumikki napostelee kuitenkin väsähtäneenä omenoita ja Ruusunen on jokseenkin nukahtamaisillaan.

 Sitten salamavalon välähdys yllättää juhlajengin. Papparazzit kameroineen olivat saanet vihin ja arvata saattaa Seiskan huomiset lööpit.

 Keskiyöllä lumous haihtuu. 

😏

Krapu 18/23, sanat, puisto, jengi, kamera. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

♥

Mukavaa Wappupäivää.  Joko leskenlehdet ja freesiat kukkivat? Entä talven lumet?

Meillä vielä puolisen metriä lunta ja lisää tulee.  Hiihtokelit jatkuvat. Pikkulinnuilla on kovat ajat.

Keinuva lintupönttö

 

                                                                                                                                   kuva, jr

                                                                                                                                     "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän"

Kevät oli pitkällä.

Niin pitkällä, että kevätmuutolta vasta kotiutuneet peipposet olivat auttamattomasti myöhässä asuntomarkkinoiden suhteen. Joutuivat tyytymään itserakentamiinsa pesiin, kuten muinakin keväinä. Tiaiset olivat näet jo viikkoja tutkailleet ahkerasti pihan uusia sekä vanhoja pesäpönttöjä.

Omassa pihassani oli enää yksi pönttö asumaton. Se oli uutta mallia ja varsinainen design.

Rakennetaan linnuille- kirjakaan ei kerro tällaisen mittoja eikä rakennusohjeita, mutta kyllä pöntön teko onnistuu tee-se-itse-tyylilläkin. 

Toivottavasti ei ollut rakennusvirhe, kun edelliskesänä poikanen putosi pöntöstä. Luulen pikemminkin tämän babyn, peippovauvan luulleen itsestään liikoja. Kuvitteli olevansa teini-ikäinen lähdössä maailmalle.

 Pikkutirppa autettiin takaisin pönttöön emonsa aktiivisen säestyksen tuella.

                                                                                                                               kuva jr

 ♥

 Krapu 16/23, sanat; viikko, vauva, kirja

Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

Varapilkkireppu

 

”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja, Heikki hevosen kokosia ja Jussi vielä julumenpia"

 Ajattelen tätä lorua, hokemaa tai tässä tapauksessa kalanaisen rukousta, kun hiihtelen pilkkireppu selässä kohti metsän ympäröimää lampea.

Tuuli on vastainen, lumi tuiskuaa, silti maaliskuun päivä on häikäisevän auringonpaisteinen.

Hitot, miten raskaasti harmittelen kuitenkin ääneen! Pitikö vasta puolimatkassa muistaa, että pilkkireppujakkara on tuulikaapissa?

Vararepussa ei ole jakkaraa, joten seisten pilkkiessä täytyy vaihtaa painoa jalalta jalalle. Heh, heh, miten äidinkielemme onkaan upea sijamuotoineen!

Kesällä kävin täällä onkimassa ahvenia. Silloin sain usein keittokalat ja jokseenkin yhtä usein jäin myös ilman saalista.

Pyrin muistamaan nytkin, ettei kaloja oteta, niitä pyydetään.

 ♥♥♥

Krapu 13/23, sanat; hokea, tuulikaappi, sijamuoto. Krapu on sadansanan tarina, johon tulee sisältää annetut vihjesanat. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa

Enkeli kuunsillalla

Anni-Inkeri ottaa auton etupenkiltä tuhkauurnan syliinsä.

Hän kiertelee sen kanssa vanhan lapsuuskotinsa pihapiiriä ja laittaa uurnan sisälle siirtyessään kamarin piirongin päälle.

 Anni-Inkeri on vuosilomalla. Hän jää taloon siksi aikaa, että isän uurna laskettaisiin kirkkomaan multiin.

 Illalla ei tule uni.

Anni-Inkeri makaa valveilla katsellen uurnaa herkistyneenä.

Ajatukset rönsyilevät lapsuudesta tähän hetkeen, kunnes puolitorkuksissa olevan naisen silmät rävähtävät selkoselälleen. Hän näkee hohtavasiipisen enkelin leijailevan uurnan edessä, ikkunasta piirongin päälle lankeavalla kuunsillalla.

 Näky on harha, mutta se kestää ja kestää. 

Vihdoin Anni-Inkeri älyää kuvata hitaasti loittonevaa enkeliä. Ottamansa kuvan hän lähettää sisaruksilleen hyvin epäuskottavan tapahtumaselostuksen kera.

 Hetkessä Anni-Inkerin kännykkään ryöpsähtää hymiötulva!

♥

Krapu 12/23, sanat harha, hymiö, äly. Krapu on 100 sanan tarina, johon annetut kolme sanaa tulee sovittaa.

Lissää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

 

Naamio

 

Amaalialla on uninaamio.

Ei suinkaan mikään silkkikankainen, joka peittää silmät, vaan sellainen koko kasvot peittävä.

Amaalia muovasi naamionsa savitöissä ja innoissaan ripusti sen makuuhuoneen seinälle muka suojelemaan untaan. Siinä se ei kuitenkaan ole ollut erityisen hyvä, mutta kuuntelijana aivan ehdoton.

Naamio on ruma. Siitä huolimatta se on rakastettava ja helppo kokea inhimillisenä olentona, jolle voi purkaa sydäntään.

Joskus Amaalia on huomaavinaan, kuin naamion ripsettömistä silmistä oikeanpuoleinen olisi ilkikurisesti raollaan ja huulillakin väreilisi hymyn tapainen. Voisi olettaa, että se seuraa luojansa edesottamuksia. Ehkä varsin huvittuneena.

Näin tapahtuu varmasti silloin, kun Amaalia seikkailee valveen ja unen rajamailla vajoten lopulta syvään uneen.

 Krapu 11/23 on kuvavihje.  Kuva tekstin yllä.

Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.