Joulupukin poro

Kesällä porotarhalla oli käymässä ulkomaalaisryhmä, joka suuren eurooppalaisen marketin valtuuttamana halusi vuokrata komeimmat sarvet omaavan poron joulun ajaksi kauppaliikkeensä edustalle. Kirjoitettiin sopimus Petteriporosta. Eläinlääkäri teki porolle terveystarkastuksen ja antoi tarvittavat rokotukset.  Hankittiin passi ja eläinkuljetusluokan lentoliput.

Myöhäissyksyyn mennessä Petterin sarvet olivat kasvaneet roimasti. Ne olivat komeat ja koko poro oli hyvässä karvassa. Sitä koulutettiin yhä tehtäväänsä pukin lahjareen eteen. Petteri oli kiltti ja kesy poro, joka rakasti kanssakäymistä ihmisen kanssa, varsinkin lasten. Toljotti vain suurilla silmillään ripsiä räpyttämättä, kun joku lähestyi juttelemaan sille. 

 

Petteri ei oikeastaan ollut tyttöporo, vaikka sarvet  pysyivätkin päässä talven yli kevääseen.  Urosten sarvet putoavat rykimäajan jälkeen.  Petteri oli härkä, voisi kai sanoa muunsukupuolinen, ajoporo.

Poronsarvet ovat kysyttyä tavaraa. Turistipaikoissa jo pikku pala poronsarvea maksaa useamman euron ja kokonainen sarvi ja sarvet vielä rutkasti eneemmän. Hyvällä tuurilla joskus löytää maastosta ihan itse poronsarven tai paremmalla tuurilla sille myös parin.

Hullun rohkea tai ahne oli se, joka kävi nyhtämässä porotarhassa elävän poron päästä sarvet. Petterin sarville kävi näin. Yhtenä päivänä vain aamuruokinnan aikaan huomattiin, ettei Petterillä ollut sarvia ja pään karvat olivat veressä. Itse poro vaikutti kuitenkin hyvinvoivalta, mutta se oli nyt nulppo.

Haloo! Miten sarvettoman Petterin ura voisi edes alkaa ulkomailla Joulupukin kaverina? 

Asiasta tiedotettiin heti poron vuokranneelle marketille. Pettymys oli iso molemmin puolin. Tilanne jätettiin avoimeksi, mikäli tarhalta löytyisi sopiva sijainen, työpesti käsiteltäisiin pikaisesti uudelleen.

 Aikanaan Petterin koulutus oli helppo. On täysin eri asia, miten onnistuttaisiin jostakin vaatimesta koulia pikakurssituksella Joulupukille ajoporo. Ainakaan kauppakeskuksen jouluavajaisiin ei ennätettäisi, ehkä jouluaatoksi. 

Tiukasta valintakokeesta parhaiten selvisi nuori vaadin, Satuliina, jolla on tyttöpöroksi lisäplussana näyttävät sarvet. Yksi mutta kuitenkin oli. Satuliinalla on keväinen vasa, Rimpula, joka on kovasti emonsa perään. Ei sitä teuraaksi sentään laiteta, käyköön bisnesten miten tahansa.

Tilanne ratkeaa kun marketin johto tiedottaa. - Lähettäkää molemmat porot hoito-ohjeineen.

Niin tehtiin ja jäätiin sydämet syrjällään odottamaan, miten Satuliinan ja Rimpulan työrupeama onnistuu.

                                                                                 ***

                                                        Hyvät blogini lukijat! Toivotan Teille

   Joulurauhaa ja onnellista uutta vuotta 2024