Vaakaan, pystyyn ja vinoon

Repolaisen hauska bingohaaste sai minut jättämään lumilapion. Bingoruudukon täyttäminen oli paljon kevyempää puuhaa, kuin lumityöt patiolla. 

Aioin ensin täyttää kaikki yhdeksän ruutua talvijutuilla, mutta turneekestävyyteni loppui kesken ja kelpuutin mukaan kesäkuviakin.

Melko kovaksi pähkinäksi osoittautui hersyvä. 😔

Ylärivi vaakaan

 

Huhkia - tarkoittaa minulla tällä kertaa lumenluomista patiolta pois. Aloitin urakan jo toissapäivänä.

Hapuilla-Vesillä oleva oja piti päästä ylittämään. Hapuiluksi meni miehelläkin, mutta saappaan varret eivät piisanneet. Kiertämään jouduttiin.

Harjoitella -  harjoittelu tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Ei minulta kovin helposti onnistu saippukuplat. Harjoitella täytyy.

Keskirivi vaakaan

Hiljainen oli kotitie viime kesäkuun 2 päivä aamulla kello 3, kun matkamme etelään päin alkoi. Aurinko oli herännyt jo tovin meitä ennen.

 Huoleton teeriparvi aterialla vaarallisesti tien leveydeltä. Joskus autoa paetessaan niitä saattaa jäädä pyörien allekin. 

Hersyvä. Tuota sanaa piti pähkäillä. Minusta kovan tuulen nostattamat laineet liikkuvat hersyvästi, vain olenko ymmärtänyt sanan väärin?

 

Alarivi vaakaan

Hännällinen. Niistä oli valinnan vaikeutta. Valitsin viimeksi kuvaamani hännällisen ja se on susi.

 Hehkeä.  Halusin jotain kaunista, siis hehkeää näiden kuvien joukkoon. Vaalean punainen ruusu kukki viime kesänä pihassa. Kuvasin sitä päivittäin pitkän aikaa.

 

Havinaa kuulin tänään aamulenkillä viimeksi, kun joutsenpari huolestuneena lenteli ohitsemme ollessamme hankikävelyllä. Taidetta ja taitoa on joutsenen laskeutuminen veteen.

 

 

Bingoruudukko tuli täyteen. Kiitos haasteesta Repolainen ❤️

Sateenkaaren värejä

 Repolaisen aloittamassa värihaasteessa on vuorossa sateenkaaren värit   Mitä löydät - riittää yksikin asia, mutta saa niitä olla paljonkin! 

Kerro / kuvaa omalla tavallasi!! 

Sateenkaari on upea luonnonilmiö. Tietenkin olen etsinyt lapsena aarretta sateenkaaren siitä päästä, mikä näytti olevan saavutettavissa. Pettymys, kun kaunis kaari loittoni sitä mukaa, kun yritin saavuttaa sitä. 

Tämä tarina aarteesta tulee mieleen sateenkaarta katsellessa. En ole koskaan saanut kuviini kaikkia sen sateenkaaren värejä. Varmimmin ulkokaarelta vain punaisen, keltaisen ja aavistuksen vihreä-sinisen sekoitusta.

 

Tonko tai tammukka, miten vain, on kaunis kala. Myös pannulla herkkua. Kalalla on muitakin nimiä, oikeasti se on purotaimen, järvitaimenen sukua. Kalan pilkullinen väritys tuo mieleen sateenkaaren värit.

Tonkoa kalastan virtaavista ojista/puroista, joiden rantapusikot ovat kasvaneet melko hankalakulkuisiksi. Tonko on arka, joten täytyy rymistelemättä lähestyä ojaa ja heittää kohoton onki pyytämään. Joskus olen joutunut nyhtämään siimaa puiden oksilta ja saan sen alas katkenneena. 

Minulla ei ole monia sateenkaaren väreihin sopivia kuvia,  mutta muistin tallessa olevan saippuakuplasekoitukseni. Puhalluspilli  täytyi käydä hakemassa pellolta. Kelpuutin voikukan varren siihen hommaan. 

Harmittavasti tuuli teki kiusaa, mutta muutaman saippuakuplan sain kuvattua. Paremmalla säällä puhaltelen lisää. Jemmassa on hyvä olla kivoja kuvia.

Kirjoitin toista vuotta sitten kraputarinan, johon liittyi sateenkaaren värit. Linkistä voi käydä lukemassa.

Juhannusviikko on meneillään. Perjantaina haen pari koivua pellon pientareelta portaikon pieleen, kokoan sylillisen niittykukkia patiolle ja uuden saunavastan juhannussaunaan. Mitä suunnitelmia teillä on juhannuksen viettoon?

Toivotan mitä parhainta keskikesän juhlaa. 

♥