sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Joulukuu 5 päivä


Jo eilinen auringonlasku enteili rapsakkaa pakkasyötä! Sellainen myös tuli.

Talohirret paukkuivat, enkä totu siihen. Aamun valjetessa mielenkiinnon ryöstää ikkunan takana heräävä maailma. Taivaanvärit huokuvat hyytävää kylmää ja metsänreunan puut torkkuvat liikahtamatta lumipeitteensä alla. Oikein jouluista.

Hetki jatkuu pysähtyneenä ja minun aamukahvini jäähtyy. Päivä valkenee hitaasti ja minä käynnistyn yhtä hitaasti. Kaikki pakkaspäivät ovat minulle lepopäiviä kirjan, kutimen ja tietokoneen kanssa, milloin mitenkin.

Huolettaa, miten pikkulinnut selviävät, kun kylmää on -30 (tarkistin lukemat juuri), jos eivät löydä ruokaa. Ei ihme, että lintulaudalla käy kuhinaa. Talikakussakin roikkuu puolen kymmentä nokkijaa.

Leivoin eilen kahvittelun herkuksi hillakääretortun ja vein leipomukseni rullalle käärittynä terassin pöydälle liinan alle. Kappas vaan, pian oli talitiainen etsimässä mahdollisuutta päästä kääretorttua maistelemaan. Kun hätistin pois, niin tyytyi nokkimaan ikkunanvieruseristeitä. En minä siitäkään tykännyt.

Pihan linnuista huolehtii mies. Jos paikkakunnan kaupoissa ei sattumalta ole linnunsiemeniä, hän hakee niitä Posiolta tai Ranualta, mutta tirpoille pitää olla evästä niin, että riittää myös oraville, närhille ja punatulkuille, joita on tänäänkin kymmenen yhtä aikaa aterioimassa. Höyhenet hyvin pörhöllään.

Pakkasilla kuluu viikossa siemenien kanssa kakuksi leivottuna paketti munkkirasvaa, joka on kasvisrasvojen ja rypsiöljyn sekoitusta, eikä jäädy liian kovaksi. Lokakuussa mies ihmetteli kaupassa munkkirasvan puuttumista. Myyjä totesi vain, ettei ole kausituote!  Sittemmin kaupan hyllylle ilmestyi munkkirasvapaketteja, vaikka vappuun onkin aikaa.

Täytyy huolehtia omasta itsestäänkin, ettei romuska iske. Mahdollisesti alkaisin pohtia, joko korona pääsi yllättämään?

Pitäkää itsenne lämpimänä! Jookos?


lauantai 4. joulukuuta 2021

Joulukuu 4 päivä


Päivä käännähti vinoon jo ennen puolta päivää.

Harmitti ja harmittaa paljon, kun postin huolimattomuuden takia täytyi lähteä hakemaan tilattu paketti  kaupungin keskustasta. Se mutka tekee mennen tullen 60 kilometriä, kun asia olisi voinut tulla hoidetuksi paljon lähempänäkin, vaan ei ole ensimmäinen kerta. 

Kaupunkireissuun tärvääntyi puolet päivän valoisasta ajasta, mutta parempi hakea, kun toimittaa postia uudelleen asialle, ties mistä paketin olisi loppujen lopuksi löytänyt. Hyvä muistaa, jos aikoo lähettää joulupaketteja.

Ei kuitenkaan aina  pyyhkeitä, Kyllä posti osaa  nähdä vaivaakin toimittaakseen postit oikealle vastaanottajalle. 

Muuan kerran käydessäni postilaatikolla sain kirjeen, jonka kuoren päällä tietenkin nimeni ja osoitteena oli Pärjänjoki, Pudasjärvi, mutta postissa oltiin nähty vaivaa ja kirje löysi tiensä minulle. Myös vielä viime joulun kortteja sain 10 vuotta vanhalla osoitteella. Hiukan myöhässä tulivat, mutta kuitenkin perille. Hieno juttu.

    Kuvat kaupunkireissulta. Hämärän hyssyä oli puolenpäivän aikaan asioille lähtiessä ja kotimatkalla sai nauttia sinisestä hämärästä.

perjantai 3. joulukuuta 2021

Joulukuu 3 päivä


Vilkaisen pakkasmittaria ja totean hyvilläni, että kaunis talvisää jatkuu. Se myös tuntuu seistessäni yöpukeissa hetken parvekkeella.

Lunta on tullut sen verran lisää, että oravan jäljet näkyvät portaalla, samoin kuin kaidepuulla tiaisten tepsuttelut.  Tintit ovat siinä uskossa, että terassin pöydällä jäähtymässä olevaa talikakkua saa heti maistella.  Väärä luulo. Kakku on huolellisesti peitettävä, ettei kuuma tali jäähtyessään liimaa nokkaa kiinni.

Haluan myös tietää, miten on käynyt eilen haljenneelle jäälyhdylle. Liitin palat heti yhteen, mutta ovatko jäätyneet kiinni? 

Jäälyhty oli ehjäytynyt, eikä "haava" näytä lainkaan pahalle. Kylmät näyttäisivät jatkuvan, joten laitan jäätymään lisää lyhtyjä. Samalla toivon, etteivät ehdi sulaa ennen joulua. Mielessäni näen aattoiltana meidän pihan muuttuneen jäälyhtypuistoksi!




torstai 2. joulukuuta 2021

Joulukuu 2 päivä


 

 Yöllä on satanut lunta.

Aamupimeän aikaan melkein talon korkuinen, iso traktori kävi linkoamassa enemmät lumet pihan keskeltä. Hyvä näin, minulle jäi sopivasti vielä kuntoiltavaa. Tiedä vaikka saisi tehdä lumityöt illalla uudestaan. 

Lumisade näyttää jatkuvan.

Eilen aloitin jäälyhtyjen teon. Vein kaksi ämpäriä melko täynnä vettä pihalle jäätymään. Tänään puolen päivän jälkeen hain toisen tyhjentääkseni kylpyhuoneessa. Hetken päästä kuului napakka rapsaus  ja jäälyhty halkesi ämpärissä. Lattialämpö oli sille liikaa. 

Vein molemmat palaset ulos ja liitin yhteen. Toiveissa tietenkin, että jäätyisivät yhteen, 

Hämärä viipyy aamulla pitkään  ja virallinen auringon nousu  oli Koillismaalla Syötteen kulmilla tänään kello 9.56 ja mailleen aurinko häipyy jo kello 14.  Siis neljä tuntia on auringon tämän hetkinen työaika ja vieläkin se lyhenee.  Luonnon oma hämärä ja kotipihojen jouluvalot sopivat hyvin yhteen. Tosin joskus minusta tuntuu, että niitä on liikaa, mutta makuja on niin montaa sorttia. Kaikille vähemmän ei ole enemmän.


keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Joulukuu 1 päivä

 


En ajattele joulukalenteria kirjoittaa, mutta tekee mieli päivittäin raapustaa jokin ajatus päivän kulusta. 

Tämmöistä pulpahti mieleen, kun eilen illalla selasin joulukuisia omia blogikirjoituksiani. Kahtena vuonna sain aikaiseksi joulukuun jokaiselle päivälle jotain, vuosina 2015 ja 2016. Sittemmin olen ollut saamaton. Luulenkohan nyt liikoja, kun kuvittelen pystyväni noiden menneiden joulukuiden malliin?

Minun joulukuuni alkoi aamukuvioiden jälkeen lumitöillä. Varsinaisesti ne olivat ensimmäiset  viime kevättalven jälkeen. Lumi oli kevyttä kolata, ei tullut traumaa. Luulen, että huomenna sama toistuu.

Illansuussa huomasin, että on hyvä sää jäädyttää jäälyhdyt. Jospa tällä kertaa säilyisivät ämpärit ehjinä, kun niitä on monesti jäätynyt umpeen ja haljennut.

Näköjään, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän alan olla jouluihminen, jopa yllätykseksi itsellenikin. Moniko teistä alkaa ajatella tässä vaiheessa enemmän jouluisia asioita?


sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Marraskuulle heipat


Marraskuu lopuillaan

 Pian on vuoro sanoa marraskuulle heipat.

Marraskuulle, joka monen mielestä on kuukausien joukossa ikävin.  Joku taas tykkää.

Säiltään kulunut kuukausi on ollut paljolti sekä että. On tullut vettä ja lunta. Ollut lämmintä, kuin myös kipakoita pakkasia, kuutamoöitä tähtineen ja tietysti revontulia.

Enää ei ole kärrykeli, vaan maisema on kauniin talvinen. Vanha uskomus sanoo, ettei marraslumi maassa pysy.  Tokko kuitenkaan kannattaa harmitella käykö niin vai ei.

 Pakkaskelissä siis siirrytään joulukuulle. Pohjoisen keskitalvi on sinihämärän aikaa aamua iltaa. Auringon nousut ja -laskut ovat selkeinä päivinä väriloistoa hurmaavimmillaan, kuin kaamostaivas lämmittelisi tulessa.

Kuitenkin lohdullista. että aikanaan hangen alta nousee uusi kevät.

  ♥

Krapu 48, sanat; vuoro, taas, harmitella. Lisää krapujutuista löytyy SusuPetalin blogista

 



maanantai 22. marraskuuta 2021

Mestarirakentaja



 

Mestarirakentaja

 Majava on timpurina mestari. Tarvitsemansa rakennustarpeet se kaataa vesistön läheltä ja uittaa työmaalle. Työkaluina on vain talttamaiset hampaat, jotka alati uutta luuta kasvaessaan eivät ehdi kulua tylsiksi.

Majavan pato on suunnitelmallisuuden tulos. Kun vedenpinta on sopivalla korkeudella, virtauksen yläjuoksu leviää altaaksi, jonne on hyvä rakentaa risukasapesä.  Timpurin päässä olevien rakennuspiirustusten mukaan pesästä tulee monihuoneinen lukaali, jonka suuaukon tulee turvallisuussyistä olla veden alla. Rakennusaikataulun mukaisesti pesä valmistuu ajoissa. 

Majavallekin kodinrakennus on vaativa ja rankka urakka, mikäli sattuu harmittavia vastoinkäymisiä, kuten maanomistaja on saattanut kiukuspäissään muutaman kerran purkaa rakennelmat. 

Se teettää lisää työtä, mutta ei majava hevin luovuta isonkaan ylivoiman edessä.

 Krapu on sadansanatarina ja viikon 47 krapusanat; vaativa, tylsä, rankka.

Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.