Syyspuutarhani

Naavametsä on minun syyspuutarhani,

sen jokasyksyinen sadonkorjuujuhla on alkanut.

Kuulen metsän kutsun,

sinne luikertelevan polun houkutuksen.

Auringonvalon läikehtiessä puissa

hiljaisuuden humina syleilee minua.

Vain silmänräpäys

ja ajatukset karkaavat,

kirpoavat,

uppoavat kanervikkoon,

sulautuvat pilviin,

sekoittuvat kuolevien sienten joukkoon.

Olen vaeltanut hetken läpi,

putoan siitä ulos.

Käännyn ja kävelen varjostani pois.

Party is over.