tiistai 7. toukokuuta 2013

Karsikonperältä ajankohtaista

Kepeä on jalan nousu arvon rouvilla, kun tepastelivat maantiellä aamusella. Kiirettä niillä ei ollut, kun auto läheni. Katsahtivat vain siihen tyyliin, ettei tarvitsisi millään muotoa häiritä.



Komeita lintuja nämä rouva metsot ja melko usein niitä on näkynyt. Sen sijaan olen nähnyt vain yhden ukkometson koko talven-kevään aikana. Urosteeriä näkyy enemmän. Molempien lajien soidinmenot ovat tältä keväältä jo lopuillaan tai peräti loppuneet. Ei ole kuulunut lähistöltä enää tuttua teerien aamuista pulputusta.


Teerinaaras on tyylikäs lady, jolla on erittäin hienostunut suojaväritys. Auton ikkunasta nähdessä sekoitan helposti koppelon ja naarasteerin, varsinkin jos en selvästi näe lintujen pyrstöjä, enkä kaulaväritystä.



Jänis alkaa vaihtaa väriä. Näköjään sen valkoisen talviturkin vaihtuminen kesäruskeaksi päätyy käpäliin ja korvanlehtiin, jotka viimeisenä saavat rusketuksen. Kuva ei ole hääppönen, ei vaan ollut aikaa parempaan, kun jänis loikkasi metsään sen siliän tien, ei oottanut, vaikka pyysin. Ensimmäinen kerta, kun näin jäniksen värityksen vaiheessa. Aina nuo pupujussit ovat olleet joko vitivalkoisia tai ruskeita.

Myös porot ovat ilmestyneet maisemaan. Vaatimet eivät ole vielä vasoneet, ainakin kävelevät niin pulleassa kunnossa. Ei kai vastasyntynyt vasakaan tarkenisi lumisessa maassa.



Eilen isoin ilon aihe oli, kun pitkästä aikaa näkyi aurinko Karsikonperällä. Tosin vain vajaan puoli päivää sitä iloa piisasi, mutta nekin tunnit tuli käytettyä ensimmäiseen kevätretkeen. Tuli varustauduttua  hyvin retkelle, ihan nokipannukahvittelemaan. Lumesta sai oikein makoisat kaffeet.


Retki oli oikeastaan katiskan kokemassa käyminen, mutta kaunis aamu houkutteli kulkemaan enemmän, pitkin lampareiden rantoja ja soita. Lunta on paikka paikoin metsässä ja öinen pakkanen piti suoalueet hyvin käveltävinä. Ojien ylityksessä sai venyä ja varoa, ettei olisi moskahtanut.


Lammet ovat rantoja myöten jäässä, juuri sen verran sulaa laskuojan suussa, että katiskan sai veteen, mutta tyhjänä sitä ei tarvinnut kokea. Ensimmäiset kutuahvenet kaikkiaan 41 kappaletta.
Vaikka kevät etenee hitain askelin, silti päivittäin ilmenee uutta. Muurahaiset ovat ruvenneet touhuamaan ja harmikseen saivat käpytikan sekoittamaan pesänsä. Kyllä melko moni muurahainen upposi tikan vatsaan kaiketi jälkiruuaksi pitkän talin nokkimisen jälkeen. Traakinen loppu auringon herättämille murkuille.

Jo edelliskirjeessä kirjoitin, että västäräkki oli tullut. Nyt se on saanut puolisonsakin tänne ja tepastelevat peräkanaa vajan katonharjaa mittaillen. Eilinen bongaus oli kirjosieppo, joka tutkaili pesäpönttöjä, vaan ei tainnut tehdä valintaa.
Viherrystä ei vielä näy, ei puissa, ei maassa. Ainokainen kevään kukkanen on toistaiseksi vanhojen peltojen ojanvarsipuskissa pajunkissat.

58 kommenttia:

  1. Rouva metsoja en olekaan koskaan nähnyt luonnossa, komeita näyttävät olevan. Hienoa, kun onnistuit nappaamaan kuvan tuosta jäniksestä, ensimmäinen kerta minullekin, kun näen jäniksen yhtäaikaa kaksissa vaatteissa! Nokipannukahvit kyllä kruunaa monet retket!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koppelot on ylväitä lintuja ja melko usein niitä näen. Jänistä tuossa asussa vain tuon ainoan, joka pomppasi pihalle ja katosi nopeaan.
      Kaffeeta riittäisi pannusta sinullekin.

      Poista
  2. Komeita ovat nuo metsàn 'kanat'! Lapsuudessani niità isà aina toi metsàstà pataan pantavaksi. Eipà ole enàà vuosikymmeniin sità herkkua saanut. Voi ettà kaipaan myòs nokipannukahvia ja paistettuja ahvenia! Nauttikaa minunkin puolestani, kiitos!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niin ovat.
      Tarjoan kyllä pannnulle sinullekin ja ahvenista riittää myös. Herkkuja ne ovat minullekin, josta osaan nauttia.

      Poista
  3. On tainnut pupulla jäädä tennissukat jalkaan. Pannukahvit vielä reissun päätteeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä ja melko puhtaatkin vielä. Hiukka hassu oli noissa tamineissaan. Tuletko nuotiolle myös?

      Poista
  4. Onpa todella tyylikästä menoa. Ladyt, toden totta. Nämä metsän ihmeet saavat ihmisen hartaan ilon valtaan, "että minä sain nähdä tämän ja tuon"

    Ja kahvit luonnon keskellä on parhautta, aijai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ladyiksi minä näitä komeita naaraskanalintuja kutsun. Ovat niin arvonsa tuntevia.
      Olen samaa mieltä, tämä luonto on minulle kokonaisuudessaan parhautta.

      Poista
  5. Ihana tuo nokipannukuva, mutta jäniskuva nousee nyt arvoon arvaamattomaan, koska en ole koskaan moista nähnyt. Sirkukseen tämä kaveri pääsisi heti, jos vain menisi. Meillä loikkii vain tavallisia ruskeita pitkäkoipia. Yhdellä oravalla on ollut hauskasti hännäntupsu valkoinen koko talven.
    Terveisiä sinne Karsikonperälle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia terveisistä. Täällä loikkijat ovat vain jäniksiä, rusakoita ei lainkaan.
      Oravien touhu huvittaa myös minua. Edelleen koko popula viihtyy ruokintapaikan läheisyydessä, Ahtaaja syö päivät pitkät, eikä käy piilottamassa mitään, sen sijaan Jemmari ei malta syödä, vaan kiikuttaa jatkuvasti siemeniä kätköihinsä, Sählä yrittää sekottaa muiden kuvioita häiriköimällä niiden rauhaa. Persoonia ovat ja varmasti lähitienoolla on monta pesää.

      Poista
  6. Rouvametsot ovat komeita ja arvonsatuntevilta näyttäviä! Hauska kuva Jänisjussi näytää ihan siltä kun ei olisi minnekkään kiire tässä valmiissa maailmassa:)
    Ja tuo nokipannu kuva on niin ihana!
    Mukava postaus jälleen Karsikonperän kuulumisista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin myös minun mielestäni.
      Kiire jussilla kuitenkin oli, harmittelen, etten ehtinyt saada toista näpsyä.
      Kiitos sinulle.

      Poista
  7. Kyllä onkin komeat neidit, vai rouviako mahtavat jo olla,ei sitä tiedä päältäpäin, hi!
    Voi juku ja nokipannukahvitkin olitte juoneet....kun joskus saisi elämässään vielä sellaset maistaa, ja kulkea tietty sitä ennen retkellä luonnossa.
    Kivan näkönen pupu, ihankuin sillä olisi valkoset saappaat jaloissaan, pitäähän tietty ollakin, kun noin märkää siellä näkyy olevankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks vaan? Rouviksi tai ladyiksi puhuttelen, kun arvelen niiden olevan pesänrakennuspuuhissa näillä ajoin. Olisi hienoa löytää pesä, tosin epätodellista. On niin hyvin maastoutettu.
      Etkö ole tosiaan päässyt nuotiolla nokipannukaffen makuun? Tulehan seuraan, niin hörpitään.

      Poista
  8. Hyvän näköisiä rouvia sinulla siellä aamukävelyseurana :) Muutenkin mukavia tunnelmia. Oisimpa saanut olla mukana noilla tulilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. noiden seurassa kyllä kalpenee.
      Tervetuloa vain tunnelmoimaan nuotiolleni.

      Poista
  9. Sinullapa siellä onkin sellaisia kuvattavia joita ei juurikaan täällä näe. Metsän kanoja en ole nähnyt sitten lapsuuteni ja silloinkin ne toi isä kotiin ruuan jatkeeksi.
    Nokipannukahvia retkellä ei voita mikään, ihana kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään näitä lintuja liioin nähnyt ennen kuin täällä näillä erämaaselkosilla ja teiden varsilla.
      Retkelle todella kuuluu nokisesta pannusta höyryävä kahvi ja sitä hörppiessä kiiretön hetki.

      Poista
  10. Hienot kuvat naarasmetsoista ja 'vaiheessa'olevasta jäniksestä! Nokipannukahvit maistuivat varmaan hyvältä!

    VastaaPoista
  11. Miten olet edes nähnyt nuo linnut, on ne niin hyvin suojaväritetty. Pupu onkin hauskan näköinen kaksivärisenä, en ole ennen nähnyt. Nokipannukahvit tietty kruunaa koko retken, oikein tunnelmallisia hetkiä sinulla siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koppelot keikaroivat auton edessä tiellä ja teeri taas liikkui tienvieripusikossa, joten helppo havaita.
      MUkava kevätreissu tuo oli ja tykkään siitäkin, että saa sulatella lumesta kahviveden.

      Poista
  12. Nyt on kyllä ihan loistava varsinkin tuo ylin metsokuva. Toden totta rouvat kävelyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kehuista. Koppeloista otin monta kuvaa, kun eivät kiirehtineet, eikä itselläkään ollut kiirusta. Näytti tosiaan, että olivat aamulenkillä.

      Poista
  13. On siellä pohjoisessa monenmoista elämää; hauskoja kuvia tepastelevista "rouvista" ja tuo nuotiokuva oli niin seesteinen, rauhallinen. Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisista osasista koostuu päiväni nyt täällä, mitä Turun kupeella ennen muuttoa. Luonto on nyt käytännöllisesti katsoen portaalla.
      Mukavaa loppuviikkoa myös sinulle.

      Poista
  14. Hieno kuva rouvista .. on siellä hieman jäljessä tuo kevään tulo vissiinkin kuvista päätellen..
    Ihana tunnelma tuossa nuotiokahvi kuvassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelään verrattuna ollaan kevään etenemisen suhteen etanoita, mutta viime vuotiseen verraten ollaan ihan ajassa. Lumia on vielä pihassanikin.

      Poista
  15. Vielä yksi ylistävä kommentti sopinee edellisten joukkoon :) kyllä onkin ollut kiva eläintarha retkelläsi seurana. Teerien pulputusta olen kuunnellut monen iltana ja mustarastaskin on alkanut soittelunsa. On tää kevät ja kesä tulo vaan niin ihanaa :) Lumet alkavat olla jo aika vähänä tääläkin, kun on satanut vettä. Vappuna tosin oli ihan talvinen maisema :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos.
      Nyt on teerien pulputukset kaikonneet ja tilalla joku äärimmäisen upea virtuoosi, jota myöhään eilen illalla suolla kuuntelin. En tunnistanut, mutta on työn alla.
      Sateista, koleaa on ollut näillä kulmin, nyt ainakin aamupäivällä kaunista.

      Poista
  16. Tulee se kevät näköjään Karsikonperällekin:) Tuon jäniksen värinvaihto on harvinaisen tasainen. Sain viime keväänä seurata jänisten värinmuutoksia, kun monta jänistä ruokaili päivittäin ihan ikkunan alla. Kovasti pilkullisia ne olivat. Valkoisia läiskiä siellä täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuleepa hyvinkin. Minun asunvaihtovaiheessa oleva jänikseni on ainokainen, minkä olen nähnyt tuossa asussa. Niillä on turkin vaihtoviikot meneillään. Odotan, että ilmestyisi joku toinenkin yksilö, varsinkin, kun koko talven ovat saaneet kuivaheinää ja hyvin on kelvannut, siis tulisi edes vähän vielä näytille.

      Poista
  17. Onpas uljaita lintuja, ja muitakin eläimiä lenkkiseurana. Tuli vesi kielelle ahvensaaliista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsässä ei tarvitse olla yksin, ei syrjäisillä sorateilläkään.
      Sinäkin taidat tykätä ahvenesta lautasella. Entä tykkäätkö kalastaa ite?

      Poista
  18. Keväiset ovat metsoneitosten tunnelmat, ehkä sulhoja kurkkivat. Ja lähes valkoinen poro saa sydämen sykähtämään, puhumattakaan ahvensaaliista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväiset metsät on tunnelmaa pullollaan, niin monensorttista liikkujaa ja laulajaa myös. Nautin kovasti, kun poroja näkee taas. Kohta tulevat pihaankin, olis heinää tarjolla.
      Kyllä omakin sydämeni sykähti ahvensaaliista, ehti olla jo reilu parisen viikkoa ilman kalaa, kun pilkkikausi loppui ja jäässä kaikki vedet.

      Poista
  19. Harvinaista herkkua on metsojen ja teerien kanssa seurustelu. Niitä en täällä lähimetsissä tapaa. Pupuja kylläkin.
    Teillä syödäänkin herkkujen herkkua, itsekalastettu on taatusti tuoretta.
    Kyllä täälläkin onnistaa joskus saamaan suoraan kalastajalta kalaa, viimeksi
    sain ison lahnan. Se oli elämäni ensimmäinen uunilahna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihan juttusilla ollut, jotain rajaa täytyi pitää, tyydyin ihailemaan ja kuvaamaan.
      Kalan tuoreus on taattu. Kala myös maistuu niin hyvälle, ettei saa sanotuksi.
      Hieno juttu, kun sinulla on luottokalastaja, jolta saa tuoretta kalaa. Sain taannoin mato-ongella myös lahnan. Se oli kyllä etelän puolessa ja mereltä.

      Poista
  20. ja teillä kahdella oli taas niin muukaavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana...tuo pupu on kerrassaan ihana, en ole aiemmin nähnytkään näin somasti talviturkkiaan heittävää jänöä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraan olisi kyllä mainiosti mahtunut.
      Eka vaiheessa oleva jänöjussi tämä oli minullekin. Onneksi sainedes tämän yhden kuvan. Nyt oottelen, josko tulisi suon reunaan heinäaterioimaan.

      Poista
  21. Aimarii, näissä sinun postauksissasi on pohjoinen luonto aina pääosassa, kiitos siitä!
    Nyt selvisi, että olet jostain Turun läheltä muuttanut sinne pohjoiseen asumaan.
    Kiitos hienosta postauksesta, ja oikein ihanaa keskiviikkopäivää sinulle.<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjois- Pohjanmaata tämä minun asuinseutuni on, Kalle Päätalo tehnyt aluetta tutuksi kirjoittamalla Koillismaasta.
      Näin on, että noin 40 vuotta kului maan Lounaiskolkassa, siis koko työhistoriani aika. Ei tämä Koillismaa silti minulle vieras paikka ollut tänne muuttaessani, isovanhempani ovat eläneet täällä, itse asiassa lähellä, missä minä nyt.

      Poista
  22. Voi että hauskan näköinen tuo jänönen:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko veikeä oli koikkelehtiessaan takaisin pusikkoon.

      Poista
  23. Onpa mukava nähdä kuvia koppeloista, itse kun en sitä luonnossa ole nähnyt. Tai joskus vain pienen vilahduksen tuonvärisestä linnusta, mikä lienee ollut. Ja pupujussi näyttää hauskalta, puvunvaihdossa olevan parin näin vilaukselta vähän aikaa sitten. Hyvät kuvat olet saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naarasteeri muistuttaa melkoisesti koppeloa, on pienempi ja pyrstö lyhyempi.

      Poista
  24. Upeita eläimiä olet bongaillut. Tuo pupujussi näyttää joltain pitkäkarvaiselta muunnokselta, söpö on!
    Lumesta saa todellakin makoisat kaffeet, kehottaisin kaikkia kokeilemaan ihan vaikka kotoisalla sähköhellalla keittäen. ... tosin seuraavia lumia saa odotella ... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jep, kyllä puhtaasta lumesta saa tosiaan hyvän kahvin. Talvella en ota vettä avannosta, en virrastakaan, kun on puhdasta lunta saatavilla.

      Poista
  25. Ihan kuva tuosta porosta. Täällä on noita rusakoita pilvinpimein, joka aamu lenkillä tapaa aina muutaman pitkäkorvan. Sammakot on kutupuuhissa järvellä ja yks tarhurikin jo sinne ilmestyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on edelleen intoa kuvata jokainen valkoinen poro, jos vaan mahdollista.
      Täällä ei oel lainkaan rusakoita, jäniksiä vaan, eikä niitäkään liian usein näe.

      Poista
  26. Hauska tuo jänö valkoisissa tossuissaan, nokipannukahvit kruunaa retken.

    VastaaPoista
  27. Hienoja kuvia Karsikonperän luonnonpuistosta! Täällä on käki helskytellyt jo parina päivänä. Hetken päästä sielläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kaipa tämä on Karsikonperän luonnonpuisto. Sanoitpa mainiosti, kiitos.
      Kuulolla ollaan täälläkin, milloin se käki...

      Poista
  28. Mahtavia luontokuvia, erityisesti ihastuin tuohon poriin ja metsot komeita, itse en ole onnistunut kuvaamaan, kun ei täällä päin juuri ole. Kauniit on tunnelmat, oikein aurinkoista viikonlopun jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poro on niin minun lemmikkieläin. odotan jo, milloin ilmestyvät omaan pihaan. Ehkä varmaan vasta vasomistensa jälkeen.

      Poista
  29. On muuten aika tumma/ruskea tuo jänön kesäturkki. "Minun" jänö on pikemminkin harmaanruskea.
    Olen kerran aamuyöstä ollut kuuntelemassa teeriä, se on aika sävähdyttävää ja taianomaista.

    VastaaPoista