Kylmä, pakkanen, tulipalopakkanen

Pakkanen paukahteli yöllä mökkihirsissä niin napakasti, että herätti.
Herätti myös mielikuvitukseni ja aloin miettiä, mitä JOS joku tai monta hirsistä halkeaisi? Luhistusiko mökki tai leviäisi salvoksistaan? Minä, me litistyttäisiin alle?
Voisiko niin  käydä?

Hurjasta ajatuksesta ei meinannut olla poispääsyä.
Ei varsinkaan, kun paukahti.  Ja paukahti kohta uudelleen.
Mitä hulluja minä rupean pohtimaan. Ei se pakkanen taloja ole ennenkään luhistanut, mutta tulipalo hyvinkin voi pistää ne hetkessä maan tasalle.
No niin. Nyt alkoi mietityttää, ei kait tullut lämmitettyä takkaa liikaa?

Yöllä olisi miljoona kertaa järkevämpää nukkua, kun vatvoa moisia ja antaa vaan pakkasen paukutella.

Aamulla mittari näytti -35.2. Ei ihme, että oli paukkunut.
Maailma näytti kylmältä ja myös oli sitä, ollen samalla tavattoman kaunis. Melkein pelottava sinisävyisyydessään ja puhtaudessaan, jota harmoniaa uskaltautui rikkomaan vain pakkasen äänet.
Kylmyys jähmettää kaiken. Kuten Muumien Myy sanoo " kylmyys saa heidät yhtä hauraiksi kuin näkkileipä." Saman kait se tekee meillekin.

Lumi narisee somasti jalan alla, kun uskaltaudun hakemaan sukset ja lähtemään pienelle hiihtolenkille. Aikomus käydä vain järvellä toteamassa, mikä on siellä jää- ja lumitilanne. Jää varmaan kestää, että pilkille, mutta näillä ilmoilla ei kestä sormet. Juuri ja juuri pystyin näppäämään muutaman kuvan paljain käsin.

Jos oli edelliskevät ja kesä kummalliset, niin tämä talven kulku tähän mennessä on samoilla linjoilla. Lunta vain puolet siitä, mitä esim. viime talvena vastaavaan aikaan. Tosin tulla ennättää, joten enpä hehkuta, etteikö tarvitsisi lumia katoilta pudottaa.
Tykkykin oli ja meni. Sitä mukaa, kuin lumen satoi, kohta kävi tuuli ja puhdisti metsän. 

Koillismaan talvi on minun mieleeni. Sen lumisuus, tykkypuut, kaamos, siniset hämärät ja ne kaikki aktiviteetit, mitä talvella on tarjolla.
Kuitenkaan kaikki eivät ehkä alleviivaa näitä laulun sanoja "...pakkanen, siitä suomalaiset tykkää..pakkanen..."
Saattaa olla muutama, joka ei tykkää....

Vaan jos ei ulos tareta tai viitsitä, niin otan neuletyön esille tai pelataan kahdestaan Scrabbleä, mikä on jonkinlainen sanapeli ja koukuttanut minut.
Parempi häviäjä saisin olla. En malta miettiä loppuun asti, vaan hätiköin.