Itsekovettuva savi

                                                   

Siitä on aikaa, kun sain valtavan innostuksen savitöihin. Hurmosta kesti keskikesän ajan, jolloin valimossani syntyi kaikenlaisia kippoja, maljakoita, ruukkuja.

Ihmettelen yhä, mikä hätä oli saada aina uutta kuivumaan.

Seuraavana kesänä puuha ei enää huvittanut. Se oli liian hidasta ja sotkuista.

Sen sijaan kiinnostuin itsekovettuvasta savesta. Sellaisesta voi tehdä pienesineitä, korujakin, jos olisi riittävää taiteellisuutta.

Totta puhuakseni sen laita on niin ja näin, mutta muovailuvahan ja sementin kanssa askarteluna sain joskus aikaan tarpeellista käyttötavaraa.

Keittiön pöydällä savilaatan kauliminen piparkakkutaikinan tapaan tuntuisi jokseenkin nostalgiselta. Miten se onnistuisi, sillä piparitaikinankaan kanssa ei mennyt aina nappiin.

Ehkä sanomista saattaa tulla keittiöpöydän valtaamisesta.

                                                                               ♡

Krapu 9/26, sanat; taikina, nostalgia, hätä.  SusuPetal on Krapu kirjoitushaasteen sompaimissa.