Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 104 vuotta
Terveiset aamusaunasta! Uneni katkesi varhain, enkä viitsinyt pyöriä sängyssä, vaan nousin. Mitäpä, jos aloittaisi saunaraikkaana juhlapäivän vieton!
Saunan lauteilla harmittelin, kun vastaa ei ollut, mutta lorautin muutaman pisaran koivuntuoksua löylyveteen. Vaikka yleensä en innokas saunoja olekaan, niin nyt löylyt maistuivat. Napakat itsenäisyyslöylyt!
En rynnännyt hyppäämään löylyistä hankeen, vaikka se on pehmeää ja tavallaan houkutti. Kuitenkin varoituksen ääni ehti muistuttaa, miten oli käydä illalla, kun tulipalopakkasessa kiikutin paljain käsin juuri vedestä tyhjentämääni jäälyhtyä hangelle. Palatessa märkä käsi ehti tarttua terassihirren päällä olevaan ruuvin kantaan. Onneksi ei koko koura oven kahvaan!
Aamutaivaalla tuikkivat tähdet ja pakkanen on pysytellyt -20, mutta on kiristymään päin.
Itsenäisyys on minulle arvokas asia. Arvostan sotaveteraanien uhrauksia, niin naisten kuin miestenkin ja toivon, että maamme pitäisi edelleen kiinni itsenäisyydestään.
Arvostan myös omaa kieltämme. Sitä ei saisi päästää katoamaan, vaikka englannin kieli on valtaamassa voimalla tilaa. Viimeksi ärsyynnyin, kun nettiostoksena saamani kameran laukaisimen paketissa ei ollut suomenkielistä sanaa. Ei löytynyt käyttöohjeita netistäkään. Heh, heh, kaikki me tiedetään, miten hyvä on Google kääntäjä!
Tuvan takassa palaa tuli. Kuusipuu rapsahtelee ja lämpö leviää suloisesti huoneeseen. Ikkunan takana alkaa vähitellen musta kaikota. Lumiset puut erottuvat jo, mutta kello onkin 9.05.
Olen varannut kaksi sinivalkoista kynttilää jäälyhtyihin ja sytytän ne iltahämärän laskeutuessa noin klo 14. Ehkä katson televisiosta Tuntemattoman. Aina se herättää tunteita ja isä tulee varmasti mieleen. Hänkin oli nuorena miehenä rintamalla.
Hyvää itsenäisyyspäivää!