Milloin minä töitä tekisin?
Maanantaina niitä ajattelen.
Tiistaina tekeväni harkitsen.
Keskiviikkona kuitenkin kirjoitan.
Torstaina rästejäni silmäilen.
perjantaina ne siirrän sivuun.
Lauantaina pakko jo levätä,
että sunnuntaita virkeänä viettäisin.
Tuohon tapaan päiviäni kulutan, eikä kyseessä ole ikävystyminen. Aamulla ihmettelen aikani uuden päivän valkenemista, hyssyttelen hiljaisessa talossa. Viivyttelen kahvikupposen kanssa itseni käynnistämistä. Katselen ikkunasta suolle, missä ohut pakkaslumi on jo pari viimeistä viikkoa peittänyt suopursu- ja vaivaiskoivuvarvikot. Meditoin tuijotellessani taivaanrannalle piirtyvää Kärryn huippua, jota joskus hyväilee nouseva aurinko, joskus lumihiutaleet, jolloin koko vaara katoaa harmaaseen utuun ja minä uppoan yhä syvemmälle omiin ajatuksiini.
Istua vaiti,
vain kuunnella itseään,
jolloin mielensä
syvimmät ajatukset
voi oppia tuntemaan.
Tuota ei kyllä paremmin olisi voinut sanoittaa, niin se aika menee minullakin, elämisen ihmettelyyn. Paitsi nyt on yksi kinkkinen käännöstyö meneillään, jota joudun tekemään lähes täyspäivätyönä. Nyt ihmettelen miten joka päivä töitä tekevät yleensä ehtivät tehdä yhtään mitään muuta. Tähän ihmettelyn venyttämiseen kun on jo itse niin rutinoitunut.
VastaaPoistaIlmeisesti, kun päässyt vapaalle, niin jakaa aikansa aivan uuteen malliin. Sitä on siihen, mihin haluaa, eipä juuri muuhun.
PoistaPotkua sinulle käännöstyöhön. Mistä kielestä mihin?
Englannista ranskaan... ja yäks, tietokonekieltä :(
PoistaTekstisi huokui rauhaa ja leppoisaa oloa. Niin pitääkin olla.
VastaaPoistaMukavaa, että sinäkin tykkäät tämmöisestä meiningistä.
PoistaKuulostaapa ihanalta. Aikaa on ihanaa venyttää ja saada riittämään vaikka mihin. Tuota samaa olen minäkin opetellut viime kuukausina mutta nyt on taas pitänyt ryhtyä ryhtymään...
VastaaPoistaOlen huomannut, että aikaa on juuri siihen, mihin ahluan ja mikä tarpeeksi kiinnostaa. Ei ole mitään suorittamisia.
Poista
VastaaPoistaHyvä olotila, hetkessä eläminen, ilman kiirettä, ilman hälinää.
Just, koetan tarttua hetkiin ja saada niistä iloa ja onnea päiviini.
PoistaPuit elàmààni sanoiksi. Nyt takkaan tuli, sillà tànne on tullut talvi - sanovat. Tosin ilman lunta. Sità minun on nyt etsittàvà mm sinun blogistasi. Muutaman viikon ajan.
VastaaPoistaKaipa minä yhdellä sanalla sanoen vain leppoistelen. Tykkään just siitä vuodenajasta, mikä kulloinkin on ja harrastelen yhtä ja toista, kokeilen myös yhtä ja toista kiinnostavaa.
PoistaMiten ihmeessä saat aikasi kulumaan? Tämä oli suurin ihmetyksen aihe jäädessäni eläkkeelle. Kukaan ei kukaan kysynyt miten voit. Nykyään vastaan, sinulla on kello ja minulla on aika. Kommentti aiheutta ihmetystä.
VastaaPoistaEipä ole ongelmia ollut ajankulun kanssa. Olen hyvin aamuvirkku ja hieman harmittavasti illan torkku. Eläkkeelle jäädessäni en ole pätkääkään kavannut leipäpuutani, nautin vapaudestani hallita aikaani ja harrastusteni kirjo vaihtelee.
PoistaOlet kanssani yhtä aikaansaapa.
VastaaPoistaMinä aloitan viikon aikomalla ja lauantaina ihmetten, minne se viikko solahti :-D
Ihana postaus :)
Eikö ollakin aikaansaavia? Siis ihan riittävästi. Kiva, kun ei tarvitse suorittaa mitään.
PoistaIhanaa ihanaa ihanaa!!!!
VastaaPoistaEiks olekin? Aivan mahtavaa omistaa kaikki aikansa.
PoistaIhana tunnelma astittavissa on runossa ja aamu mietteissä.
VastaaPoistaKiitos sinulle. Kiireetön tunnelmoiminen on kivaa.
PoistaSulla on justiinsa oikea asenne elämään ja siinä elämiseen.
VastaaPoistaJustiinsa tolla viikkoohjelmalla mäkin haluan elämäni viettää, hi!
Olen todennut, että näin menee mukavasti.
PoistaJuuri näin on päivät vietettävä, ihmeteltävä ja katseltava puiden latvoja. Ne ovat minulle tunturit ja vaarat, oikeita kun ei ole. Mutta keinuva kuusen oksa on todella meditatiivinen. Sen näkee, mutta ei kuitenkaan näe, koska katselee sisäänpäin.
VastaaPoistaIhana lukea postaustasi, siitä henkii rauha ja itsensä löytäminen. Kiire ja aika saa unohtua.
Kyllä meistä jokainen löytää omat kuvionsa, miten elellä. Kiireen kanssa ei ole mukavaa.
PoistaLeppoisa tunnelma. Jos haluan täydellisesti irti kaikesta, kyllä se on luonto silloin joka kutsuu. Varsinkin Lapissa on outoa taikaa:)
VastaaPoistaLuonto omaa taikavoimaa, jolla se saa ihmisen rentoutumaan, jos on haluja rentoutua. Luonto on kaikkialla siinä taitava, tietenkin paljon puhutaan Lapin lumosta ja kylläpä se minutkin on vietellyt.
PoistaSama täällä. Ihmettelen usein, kuinka päivät kiirivät niin nopeasti.
VastaaPoistaEi ole aika tullut pitkäksi.
Niin kait se on, että päivillä on kiire, meillä ei ole.
PoistaIhania ja teräviä huomioita elämästä ja sen OIKEIN oivaltamisesta!
VastaaPoistaKiitos vain.
PoistaAlready the snow... Winter will be very long !
VastaaPoistamuch love
Annick
Yes, you are quite right about this winter. It will be long.
PoistaHyvät ohjeet, juuri nyt, kuin minulle tehdyt.
VastaaPoistaNo hyvä. Kyllä näiden ohjeiden kanssa pärjää.
Poistamukavat päivät luistaa
VastaaPoistaNiin totta tuo.
PoistaHyviä ohjeita eläkkeelläoloa opettelevalle (osa-aikaisesti toistaiseksi). On hienoa kun voi tehdä asioita omaan tahtiin, tai olla tekemättä jos ei huvita.
VastaaPoistaOma tahti, paras tahti, näin vapaalla ollessa se toimii.
PoistaAutuutta, että on mahdollisuus elää kiireettömästi, itseään kuunnellen ja omaan tahtiin. Minulla tuollainen onnistuu aina mökillä ollessani. Kaupungissa se ei koskaan toimi yhtä hyvin.
VastaaPoistaKaipa tämä jonkinlaista auvoa on. En voi sanoa itsestänikään, että työelämän kuvioissa ollessani olisi onnistunut.
PoistaSinä ole saavuttanut sen, mitä meistä moni haaveilee! Nauti joka hetkestä!
VastaaPoistaKiitoksia sinulle.
PoistaSuloisen nautiskelevaa elämää. :)
VastaaPoistaTuo kakkosruno on aivan ihana! Sinulla on taito sanoa asioita eleettömän kauniisti. Olen aina välillä palannut runokirjasi pariin ja miettinyt, onko se saanut jatkoa?
Tämmöistä on suorittamisesta vapaan olo ja elo. runot ovat saaneet jatkoa, mutta eivät kirjaseksi asti.
Poista