Syksy rientää
kohti pimeää,
ja tekee siltaa kesästä talveen.
kohti pimeää,
ja tekee siltaa kesästä talveen.
Antaa auringon nukkua kauemmin,
päivien muuttua nopeimmiksi.
Se kotiutuu meille.
Se painautuu peremmälle.
Värit putoilevat
lehtien mukana
ja syys sataa ne
upottaen maahan.
Harteille alkaa asettua
harmauden paino,
mutta kesän kaipaukselle voi avata oven
ja jättää se auki.
Runotorstain 258 aiheena on kylläkin kuva, jossa on osa punaista paloauton ratasta, mutta minut annettu kuva johdatteli syksyn rientämiseen nopeasti eteenpäin. Lipsuin siis aiheesta melkoisen kauas, mutta minkäs teet, aina vaan päädyin ajan rattaaseen ja mieleeni nousi vanha kuvani sillasta.
Kiitos kauniista runosta, silta on oiva ojennus toiseen vuoden aikaan. Kuva kulma on hieno.
VastaaPoistaNiin - minä olen aina ajatellut, että vuodenaikoja yhdistää tuollainen mielikuvitussilta, joka johdattaa menneestä uuteen.
PoistaKaunis kuvaus syksystä. Juuri huomasin, että ihanat värikkäät vaahterat ja muut puut pudottelevat jo lehtiään. Siirrytään taas seuraavaan aikaan, lähemmäs uutta kesää.
VastaaPoistaOllaan lähempänä talvea, mitä mennyttä kesää. Minun maisemissani alkavat puut olla lehdetömiä. Noita vaahteran värejä olen kaivannut.
PoistaKesän kaipaukselle jätän todellakin oven auki!
VastaaPoistaEikö vain, kun jättää oven auki kesään, sinne voi ajatuksissaan piipahtaa, kun siltä tuntuu.
PoistaKauniisti kuvailit tätä harmaata vuodenaikaa.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMonta poistettua kommenttia, jospa nyt kirjoitan oikein, siis...
VastaaPoistaKaunis ja tunteikas runo, joka kuvasi koskettavasti tätä vuodenaikaa.
Mitäpä tuo haittaa, jos virheitä sattuu tulemaan. Teksti tulee kuitenkin aina ymmärretyksi. Olen itse ainakin vähän huono korjailemaan.
PoistaKiitos kommentistasi.
Seesteinen kaunis runo ja kaipaukselle kesän jää oveni auki!
VastaaPoistaNiinpä, on vain niin lohdullista jättää ovi kesään auki. Sinne on hyvä piipahtaa silloin, kun siltä tuntuu.
PoistaTuo kuva toi mukavan raikkaan tuuladuksen tànne huh-huh-helteeseen. Tàmà valo tààllà kuitenkin sopii minulle hyvin. Odottelen, milloin kuviisi ilmestyy lumi.
VastaaPoistaOikeinko totta? Ei kait liiaksi viilentänyt?
PoistaLumia ei ole vielä luvattu, mutta ei kait niitä pitkään enää tartte ootella. Yleensä ensilumi tulee lokakuun eka tai toka viikolla.
Kyllä rattaasta hyvin liikkuu hetkeen eli syksyn pyörähtämiseen. Ja nyt on huimaa vauhtia edetty jo kaamosta ja talvea kohti.
VastaaPoistaKaunis syksyruno.
Joskus todelal tuntuu, että ajanratas pyörii liianakin vinhaa vauhtia. Pimeäkin on ruvennut ehtimään.
Poistatänäin on todella aurinko viettänyt vapaapäivää, kaunis syysrunosi tuli mieleeni katsellessani keltaista mattoa ikkunan alla
VastaaPoistaTäällä aurinko on viettänyt jo vapaaviikon! Olisipa minullakin joku vara-aurinko, kuten sinulla keltainen mattosi.
PoistaRunosi sopii hienosti haasteeseen ja onkin todella vaikuttava runo. Säkeet rientävät kuin ajanrattaasi. Kuvakin vielä kesän ja talven välissä, hieno!
VastaaPoista(Menen huomenna kirjamessuille Turkuun, mielenkiintoista :-)
Kesän ja talven välimaastossa tallataan, lähempänä jo tulevaa talvea. Kiitos sanoistasi ja antoisaa kirjamessumatkaa Turkuun.
PoistaVery nice landscape !
VastaaPoistaMuch Love
Annick
Thank you.
PoistaNäinhän se menee. Sinä taioit sanoillasi ja kuvalla sillan jota helpppo kulkea, hengittää, elää. Kiitos Aimarii!
VastaaPoistaSyksyn sillallahan me ollaan ja sitä on helpompi edetä, jos vastaan tuleva talvi ei pelota.
PoistaPitkät ajatuksenjuoksut annetusta aiheesta kertovat vain sen että tosissasi ajattelet. :) Mukava kuva ja mukava lukutuokio. Kiitos.
VastaaPoista