Harmaus pilkkaa aurinkoa siepaten sen jokaisen säteen. Aamuisin yön raskaat kyyneleet viipyilevät joka neulasen ja heinänkorren päässä.
Yöllä on satanut. Eilen satoi.
Sadepäivä myös toissapäivä.
Syksy on kotiutunut Karsikonperälle ihan pakkasten kanssa.
Ei kevään lailla myöhästellyt, vaan on saanut koivut kellastumaan kauniisti. Kypsyttänyt pihlajanmarjat ja puolukat hehkuvan punaisiksi ja väritellyt riemunkirjavia mattojaan retkeilijän silmäniloksi. Mustikat kehtasi palelluttaa, vaikka minulta oli poiminta vielä kesken.
Syksyinen maailma näyttää todella kauniilta, vaikkei taivas aina niin sininen olekaan.
Alkukesästä minun blogini hiljeni lyhykäisen kevään puhjettua kesään.
Vierotuin kirjoittamisesta. Ehkä tieten tahtoen, sillä elämä on valintoja ja minä valitsin kesän, joka vei mukanaan, retkille, kalalle, marjastamaan ja niin paljoon muuhun....kyllä te tiijätte.
Toki kaipasin joskus iltaisin istahtaa koneen äärelle tapailemaan näppylöitä, mutta uni peijooni houkutteli melko nopeasti omaan maailmaansa ja sallin mielihyvin sen.
Kesä on nyt satoina kuvina koneella, myös ikimuistoisina hetkinä ja retkinä muistojen albumissa.
Vaikka kesä oli jokseenkin viileä, aurinkoakin oli ja mikä upeinta - kesä kukki runsaasti.
Vanhat pellot paikoin kulleroita, metsäkurjenpolvia, ailakkeja, mitkä keltaisenaan, mitkä punasävyissään. Silmä tykkäsi näkemästään.
Vanamotkin laajoina mattoina metsissä ja tienvarsilla saaden reissuilijan huokailemaan ihastuksesta.
Metsä tuoksui nii-in hienostuneesti.
Toivon, että syksy puhaltaa minun kituvaisen kirjoituskipinäni liekkeihin. Jos ei ihan roihuunsa, niin edes jotenkin syttymään.
Totta kai kirkkaat aurinkopäivät ovat mannaa, mutta toisella tavalla. Ne ovat kiertelyä metsissä, poluilla, vaaroilla, milloin missäkin, ei neljän seinän sisällä oleilua
Herkkua myös tähtiyöt. Linnunrataakin alkaa olla ikävä ja niitä öitä, kun palelen pihassa kameran kanssa taivaalle tuijotellen, milloin revontulia, milloin kuuta kuvaten.
Viime päivien aikana olen virittäytynyt syksyyn, joka on minulle mieluisa. Mikä hulluus, mutta melkein salaa odotan jo kaamosta. Hämärtyvät illat ovat itselleni yksi syksyn lahja ja sateen ropistessa ikkunaan koen parhaita seurusteluhetkiä tietokoneen kanssa. Ajatusviivan osuessa kohdalle saatan vetää kumisaappaat jalkaan ja lähteä ulos taivastelemaan "jumalanilmaa", etsimään hyviä sanoja kesken jääneeseen tekstiin.
Polkuja on löytynyt niin kesällä kuin nyt syksymmälläkin.
Lyhentyneet kuitenkin takavuosista.
Viime pyhänä alkoi tuorein polku Julma Ölkyn parkkipaikalta ja johdatteli kulkijat hurjan komeisiin, samalla karuihin maisemiin. Varovainen sai olla, ettei uteliaisuus päässyt houkuttamaan liian lähelle rotkojärven kallioseinämän reunaa.
Olis varmasti sattunut, jos olis jalka lipsahtanut oikein pahasti. Kallion reunalta veteen on enimmillään 50 metriä ja kallio on jyrkkä.
On aika ottaa vastaan syksy ja lupa nauttia siitä.
Vielä ehtii poluille ennen lumien tuloa.
Niinhän se on, ei kesällä ole aikaa istua koneella, oli kesän kelit sitten minkälaiset tahansa.
VastaaPoistaNyt alkaa sinulle jo Linnunrata näkyä, ihan näen sinut pihalla taivaalle tähtäilemässä.
Huh, näytti kyllä niin hurjalta paikalta tuo Julma Ölkky! Korkeanpaikankammoa ei ole, mutta jyrkännekammo on aikamoinen, joten olisi kyllä minulta jäänyt tutkimatta nuo polut.
Nauti luonnon pukeutumisesta ruskaan!
Kesä meni niin nopeaan, etten tosiaan ehtinyt paneutua kirjallisiin, mutta itse kesästä olen nauttinut.
PoistaParhaillaan hieman sataa, kuten jo useana päivänä, ruska alkaa olla upea, varsinkin koivujen heleys.
Julma Ölkyn kierroksella joku retkeilijä putosi ja huh, huh, varmasti raju juttu. Itse katsoin tarkkaan, mihin seuraavat askeleet suuntaan.
Tosi kauniisti sanottu:pujotan ne muistot heinänkorteen, kuten lapsena mansikat.Muistot säilyvät pitkään, jos samalla tavalla säilyvät kuin muistot ahomansikoista lapsuudessa heinänkorressa. Laittaessaan silmät kiinni voi nähdä mansikat heinänkorressa ja haistaa kesän tuoksun. Olen iloinen, kun löysin blogistasi minun ottaman kuvan.Vaikka itse kuhunkin, siinä on toivoa uudesta kesästä. Se loistavan kirkas valo siellä polun päässä kuvaa toivoa tulevasta kesästä. Lisäksi kulkijan selässä oleva reppu ja kaikki vaatteet sopivat maastoon väreineen mielestäni täydellisesti. Niin kuin olisivat etukäteen suunniteltu. Olin ensimmäistä kertaa ruska- aikaan pohjoisessa. Ruska ei ollut täydessä loisteessa, mutta minä sanattomana jäin monessa kohdassa ihailemaan luonnon ihmeitä.JulmaÖlkky oli yksi niistä. Varovasti liikkuen, välillä puista kiinni pidellen pääsimme sillalle. Näin kumpaankin suuntaan kanjonin korkeita reunoja, joita koristi keltaiset koivut ja muutama pieni vesiputous näkyi reunalla myös.Ihmettelin Luojan luomaa jylhyyttä. Tekee mieli mennä sinne uudelleen ja kiertää koko 10 km matka.Kiva seura teki matkasta vielä kivemman. Sai kertoa heti ajatuksensa ennen kuin se unohtui.
PoistaKiitos, kiitos. Niin sydämellisiä ajatuksia.
PoistaKaikki nuo syysviikkosi retket olivat hienoja, paljon kertyi taas muistojen albumeihin ja kuviksi myös.
Täällä jatkuu ruska, paikoin vielä ihan upeana.
upeita kuvia! vanamot! tää kesä oli minustakin niin tuoksuva, kaikki kukki niin upeasti.
VastaaPoistaVanamoita oli kesällä paljon ja niiden tuoksu on hurmaavaa. Kulkiessa ensin tunsin tuoksun ja sitten aloin katsella, missä vanamot on.
PoistaKyllä on mahtava kuva tuo ylin! Syksy on kaunistakin, vaikka mieluummin sitä kesää olisi vielä pitänyt läsnä.
VastaaPoistaKiitos kehuista. Syksy on väritykseltään huikeaa ilottelua ja nyt tuntuu, että tulee hieno ruska.
PoistaNiin kauniisti ja maalaillen kirjoittelit. Tekstiäsi oli mukava lukea ja katsella upeita kuvia.
VastaaPoistaJa sitä sadetta on riittänyt Keski-suomeen astikin. Taitavat viljat mädäntyä pelloille ja se on niin surullista.
Nautitaan kuitenkin syksyn kauneudesta. Onnellisia ja kiireettömiä aikoja sinulle.
Kiitos kovasti. Luulen, että sateet ovat kiusanneet muuta Suomea nyt enemmän, mitä meitä täällä Koillismaalla.
PoistaHyvää syksyä, nautitaan....
Olen kaivannut Sinua ja kuviasi, vaikka naamakirjassa välillä törmäilemmekin:) Hienot on kuvat ja jäähyväiset kesälle. Ihana on vanamo- ja kullerometsä, ne taitavat olla kyllä joen rannalla. Ensimmäisen kuvan jylhä kauneus puhutteli ja viimeisen kuvan ihana ponnarityttö:) Olet niin reippaan ja nuorekkaan oloinen että menisit reippaasti nuoresta tytönhuitakasta ♥
VastaaPoistaSanasi lämmittävät mieltäni, kiitos. Kesä on vielä lähellä, mutta toisaalta niin kaukana, oikeastaan vuoden päässä.
PoistaKyllä veikkaat väärin, vanamot kuvasin ihan synkässä metsässä ja kullerot vanhalla pellolla, jota ei enää vuosikausiin ole viljelty.
Heh, heh, saatan olla tytönheitukka, mutta siitä nuoresta en tiiä mitään.
💙 Juu vanamot ajattelinkin että ovat ehkä metsästä mutta kullerot mielsin joenrannalle:)
PoistaNiinkö aattelitkin? Täällä seuduin kulleroita on viilliintynyt niityiltä vähän lähi metsiköihinkin ja monin paikoin puolestaa metsäkurjenpolvi valtaa kullerolta itselleen tilaa. Kullero on sen taiston häviäjä.
PoistaNiin se taipuu syksyyn maa ja muistot kesän mieliin tallentaa meistä kukin tavallaan.Kaunista aikaa on syksy myös ja kuvasi, tekstisi vie lukijan mukanaan.
VastaaPoistaSyksy on tullut oikeastaan tavalliseen aikaan. Siksi tuntuukin, että kesä jäi lyhyeksi, kun talvi otti keväältä aikaa ja kevät hurahti hetkessä.
PoistaKiva, kun lähdit syksyä kanssani katselemaan.
Huikeat maisemat, huimaa jo ajatuskin kulkea tuolla polulla.
VastaaPoistaMaisemat oli todella huimat. Kulku oli kyllä turvallista, jos liikkui merkityillä poluilla.
PoistaKullerot :)
VastaaPoistaNäinhän se pitää ollakin, kesän valoisuus kutsuu ulos ja syksyn ja talven pimeys antaa ajatuksille ja kirjoittamiselle tilaa. Kuviasi ja tarinoitasi on aina kiinnostava lukea!
Kullerot ovat luonnonvaraisia täällä, kauniita ovat.
PoistaSyksyn tullen tosiaan pystyn keskittymään "kirjallisiin" juttuihini. Kesä vie ajatukset niistä niin kauas.
Kiitos, kun viihdyt juttujani lukemassa.
Onpa mukava kun olet palannut joukkoomme. Kuviasi on niin mukava katsella, nytkin sinulla on niin upeita otoksia. Kauniita syksyisiä päiviä sinulle!
VastaaPoistaEn toki unohtanut blogia ja teitä lukijoitani. Aina on kesä ollut minulle blogimaailmassa saamatonta aikaa, niin myös kommenttien kanssa, valitettavasti.
PoistaKiitos, sinulle myös.
Niin kauniita kuvia ja mukavaa kerrontaa.
VastaaPoistaNautitaan syksystä ja sen väreistä!
Kiitos. Niin me tehdään, otetaan syksy innolla vastaan ja nautitaan.
PoistaOlipa ihanaa päästä nauttimaan taas kauniista sanankäytöstäsi.
VastaaPoistaSyksyn kauneutta tulvillaan myös kuvasi.
Säilön mieleeni tuon lauseen:"aika sanoa hyvästit kesälle ja kuvaannollisesti pujottaa sen kauneimmat muistot heinänkorteen, kuten tehtiin lapsena mansikoille."-voiko asian suloisemmin sanoa.<3
Minä kiitän niin kauniisti, kuin vain osaan. Mukavaa, että tykkäät.
PoistaSyksy on tullut ja kesä meni kesää odotellessa. Katsoin loppukevään kuvat, samoin kesän. Upeita eläinkuvia, maisemia. Ja nyt nämä. Vanamot aina yhtä kauniita hentoine varsineen ja kukintoineen. Kuin metsän keijut.
VastaaPoistaHuima pudotus Julma Ölkyllä. Ei parane ihan reunalle mennä.
UPeita kuvia, nautinnollista luettavaa. Kiitos miellyttävästä luontoretkestä :-)
Kiitos, kiitos.
PoistaJulma Ölkyllä putosi retekilijä monta metriä muutama päivä sitten. Uskon, että meni turhan lähelle kallion reunaa ja varsinkin, kun oli sade liukastanut maan ja kivet. Riippusilta oli hieno, kuten koko retkikin.
Sinulla on ollut hieno kesä ja hieno syksykin on tullut. Sinun kirjoituksia on kiva lukea, aivan kuin itse olisin ollut mukana. Tämä kesä on kasvattanut niin omenoita kuin kasvimaan juureksiakin. Omput eivät vain kypsy ja jäävät pieniksi. Siinä sitä on pähkäilemistä kun ei tiedä mitä niille tekisi. Arvokkaita ovat, kun muistaa, etten ollut nähnytkään omenapuuta kuin aikuisena. Lapsena tosi harvinaista herkkua. Muistan, kun äitini oli ostanut kaupasta yhden omenan ja syötti sitä vauvasiskolleni. Minä katsoin vieressä että saisinpa edes kuoret! Asiasta toiseen, olen nyt tehnyt näitä mainosjuttuja, mutta en tiedä alanko mille tämän blogin kanssa. Saa nähdä!
VastaaPoistaKiitos. En voi valittaa, kyllä kesäni oli hyvä. Olen huomannut, että vähän siellä täällä on omenat hitaita kypsymään tänä kesänä. Minulla ei ole puutarhaa, ei marjapensaita, ei omppupuita.
PoistaMinulla on hieman samantapainen muisto lapsuudesta, mutta appelsiinin jakamisesta.
Älä ihmeessä jätä ihan kokonaan blogimaailmaa, vaikka uudet kuviot ovatkin mielessäsi. Jospa vain harvennat postausten tahtia silloin kun taot muita rautoja. Niin minä taisin (ja taidan vastakin) tehdä.
Kulleroita koko niityllinen! Näitä ihastelen. Täällä en ole enää niitä nähnyt - lapsuudessa ns. lammashaassa muutama pehko kasvoi.
VastaaPoistaTervetuloa syksy ja Sinä. Olinkin kaipaillut blogiasi. Kiitos taasen mukavasta kerronnasta kuvineen.
Kullerot peittävät paikoin täällä isoja alueita. Kauniita ovat, mutta maljakkokukkina ei kestäviä. Niitä ihailen vain luonnossa.
PoistaKiitos, mukavaa, että olet kaipaillut päivityksiäni. Syksyn tullen huomaan palanneeni joskus aiemminkin tauolta.
Samanlaista nauttimista ilman tietokonetta on ollut minunkin kesäni, sen voi itselleen sallia. Ehkä ne sanatkin sitten ilmaantuvat, kun on ensin tarpeeksi kuvia päässä.
VastaaPoistaOi, tuota Julma Ölkkyä olen minäkin katsellut ruskaretkellä ja sillan yli kävellyt, mahtaisko enää uskaltaakaan. Hurjat kalliot, ihan hirvittää jos siellä joku on liukastunut. Tuommoinen jyrkkyys suorastaan imee puoleensa. Mahtavat maisemat siellä kyllä on.
Olen käynyt muutaman kerran vilkaisemassa tuosta blogin sivusta, kuka ja milloin on laittanut uutta. Olet ollut samoilla linjoilla minun kanssani ja pitänyt kesälomaa. Eihän me kokonaan tätä hommaa jätä, eihän?
PoistaMilloin sinä kuljit tuon riippusillan yli? Oliko hyvä keli?
Maisemat kyllä houkuttivat lähemmäksi reunoja kameran kanssa, mutta se liukkaus varotti.
Joku kalliolta putosi pari päivää oman reissuni jälkeen. Loukkaanstui, mutta selviää ilmeisesti tyhmänrohkeudestaan.
Kiva, että olet palannut kesälomalta. Olenkin jo ehtinyt kaivata. Vanamokuva on kaunis. Yksi lempikukkiani.
VastaaPoistaKiitos. Ihan hyvältä minun sisimmässäni ailahtaa, että kaivattu on. Kyllä minäkin tavallaan tunsin kaipuuta tänne blogeja tutkimaan, mutta aika on rajallista ja valitsin luonnon ja "seikkailut"
PoistaMinä tykkään herkästä vanamosta myös.
Syksyn viehätys näyttäytyy lumoavissa kuvissasi ja eloisassa tarinoinnissasi. Sinun laillasi pidän syksystä, sateestakin. On lupa jatkaa hankkeita, jotka kevään kiihko keskeytti. Puutarhan ränsistyminen ei stressaa, se asettuu hiljalleen talvilepoon. Vielä voi aurinko houkutella pihahommiin, mutta ei enää vaativana.
VastaaPoistaKiitos. Ajattelen syksystä juuri kuten sinä. On lupa siirtyä aiemmin tuvan puolelle niiden harrastusten pariin.
PoistaKyllä aurinko vielä meitä ilahduttaa ja parhaillaan ruskan värit kaunistavat maailmaa. Heleä keltainen on vallalla.
kesästä kannatta nauttia, niin kuin syksystäkin. Upeat kuvat ja maisemat
VastaaPoistaKiitos. Se on totta, syksystä voi nauttia ja niinhän me tehdään.
PoistaHuomasin myös, että kylmästä säästä huolimatta tai juuri siksi luonnonkukkien kukinta oli runsas.
VastaaPoistaEikö vaaroillakaan mustikat säästyneet? Keräsin vielä tällä viikolla piirakkamustikat vaaran rinteeltä täällä Kuusamossa.
Toivottavasti saataisin kaunis ja aurinkoinen syksy.
Luonto tosiaan kukki, mutta kaikki noin kuukautta tavallista myöhemmin. Vaan pitäpä se haittasi.
PoistaNäillä matalammilla vaaroilla mustikka paleltui meidän -5.4 asteen pakkasissa jo parisen viikkoa sitten. Korkeammilla paikoin sse säilyi, vaan oli hieman heikkolaatuista. Nyt oli kuitenkin hieno hilla- ja vattukesä.
Voi juku, kun siellä on niin kauniita maisemia,ihan huokasta pitää!
VastaaPoistaLuulin jo tänne laittaneeni kommentin, mutta taisi mennä taivaan tuuliin, no ei se mitään.
Laitan nyt sitten toisen paremmalla onnella.
Mutta en voi kuin ihailla näitä sun kuviasi ja kertomustasi siinä rinnalla, ihan kuin kirjaa lukisi. Ja hyvää sellasta!
Kesä mullakin on ollut sellasta aikaa,etten pahemin täällä ole ollut, olen sairastellut tosi paljon,eikä vieläkään oikein hyvältä näytä.
Mutta ehkä vielä koittaa sellanenkin päivä, ettei kipuja niin kamalasti olisi.
Mutta en tullut tänne valittamaan omaa vaikeuttani elämässä,kaikillahan meillä niitä huonoja aikoja on elämän varella, toisella toista ja toisella sitten jotain muuta.
Mutta nyt päivä kerrallaan mennään ja syksyssä jo mennäänkin.
Siellä onkin syksyn kauniita värejä jo paljon ja onhan niitä jo täälläkin toisissa puissa.
Sadetta on tänä kesänä piisannut ja vielä sitä märkyyttä aina vaan riittää..
Kiitos kauniista kuvistasi, joita saadaan ihastella täällä etelämmässäkin.
Hyvää syksyn alkua sinne sulle okein paljon!
Kiitoksia.
PoistaSairastelusi on ikävä juttu, mutta ethän sinä luovuta. Kovasti pitää uskoa, että kyllä parempiakin päiviä tulee. En minäkään ihan ilman kremppoja ole selvinnyt, vaan ei nyt kesällä kuitenkaan mitään erityistä.
Sadetta on saatu täälläkin, ei kuitenkaan ihan mahottomia ja ruskavärit ovat ehkä vielä hetken kauniita.
Mukavaa ja lempeää syksyä myös sinulle.
Täällä hämäläinen katselee sinun hienoja kuviasi sekä kauniita ajatuksia. Ihanat kullervot ja vanamot sielläkin ilahduttavat silmiäsi.
VastaaPoistaMukavaa syksyä pimenevästä illasta, jos ensi viikon loppuna mökkimaisemiin laittamaan tavaroita talvisäilöön :-)
Mukavaa se on, kun olet tullut katselemaan. Kiitos.
PoistaMelko varhain meinaat laittaa mökin talvialoilleen. Eikö sinne ole vielä luvassa kohtalaisia syyspäiviä?
Pimeneviin iltoihin on mukavaa sytyttää lyhtyjä ja kynttilöitä. Tehdäänpä niin.
Thank you for the poem. I have no words to say anything more.
VastaaPoistaSuch a beautiful post Aimarii!
VastaaPoistaI figured it was something such as taking in the summer that kept you away, but i had to be sure all was well with you!
Your last photo looks like you have trimmed down- perhaps all the delicious bounty of the summer was good for the body as well as the soul?
Such beautiful photos and beautiful words that you writ- I feel lie I am in a state of serenity when I read your post.
Thank you for brightening up my dreary September morning!
Sending hugs & love,Jackie
Thank you much. Again you have found a lot of beautiful from my blog. I think you can translate very well.
PoistaI very much appreciate, when you asked earlier how I am. I had really in summer so much to do I love so my computer was alone Maybe it was
dreaming time with me so I did with them, heh, heh.
Hugs.....
Olipa mukava pitkästä aikaa pistäytyä Karsikonperällä, lukea soljuvaa tekstiäsi ja katsella upeita kuviasi.
VastaaPoistaKirkasta syysvaloa ja hyvää mieltä polullesi kohti talvea.
Mukavaa myös minusta nähdä sinut täällä vieraisilla. Kiitos.
PoistaSinulle kauniita syyspäiviä kotimaaloman loppuajaksi ja sitten turvallista matkaa talvikotiin.
Julma Ölkky ja pelottavan näköinen polku uuden riippusillankin kävit testaamassa! Hieno homma,en käyyt ruskareissullani Hosassa päin tällä kertaa.
VastaaPoistaIhania kukka kuvia minusta tuntuu että koko kesän on satanut,tietysti se on harhaa,ei millään ole voinut aina sataa.Minäkin tykkään syksystä lempi vuoden aika menossa.Kaikkea kivaa sinulle sinne lapin porstuaan.
Komea nähtävyys Ölkky on. Aiemmin olen käynyt siellä kerran, syksyllä silloin. Tosin se oli venematka, jolloin jäi jo kipinä patikoimiseen.
PoistaSyksyssä on viehätyksensä, viimoista aj sateista huolimatta.
Kiitos ja värikylläistä syksyä sinulle.
Jouhevasti tekstisi soljuu heti ensi istumalta kesän jälkeen.
VastaaPoistaTekstiäsi on aina mukava lukea.
Mukava syksyinen tunnelma välittyy kuvista.
Julma Ölkky on käymisen arvoinen nähtävyys, huikeat on maisemat ja maasto. Siellähän viikko...kaksi sitten tipahti yksi matkailija kalliolta alas. Onneksi ei kivien päälle, eikä veteen saakka noin 50 metrin matkaa.
Noin 7 metriä oli alastulo. Onni onnettomuudessa tilanteeseen nähden ei käynyt pahimmalla tavalla.
Useita keroja on tullut elämän varrella käytyä Julmallä Ölkyllä.
Mieli sinne halajaa aina uudelleen. :)
Jostain katsoin hiljattain että matkailija määrät olisivat vuodessa kasvaneet yli 100% Julma Ölkylle, Hossaan ja muihinkin kohteisiin.
Mukavia syksyisiä päiviä Sinulle!
Kiitoksia.
PoistaSyksy on tullut ja kyllä se luonnossa hyvin näkyy. Tavallaan syysvärejä lähdin Ölkylle katsomaan ja siinä samalla testaamaan uutta riippusiltaa. On se upea paikka, talvellakin pitää käydä jonain kirkkaana kevättalven päivänä.
Hyvää syksyä myös sinulle itsellesi.
Voi ihmettä olitko Ölkyn poluilla, lukenut siitä ja haaveillut jo vuosia. Ihana kermomus ja hyvät kuvat . Oikein mukavaa syksyn jatkoa
VastaaPoistaOlinhan minä ja tykkäsin kovasti reissusta. Sää ei ihmeemmin suosinut, muttei juuri haitannutkaan.
PoistaSinun pitää toteuttaa tuo Ölkynhaaveesi. Haavet ovat elämän suolaa ja sokeria, niitä tosiaan voi myös toteuttaa.
Kiitos, myös itsellesi kivaa syksyä.
Ymmärrän hyvin, että joskus haluaa keskittyä luontoon täysillä. Saammehan nähdä lisää kesäkuviasi, saammehan? Vanamokuva on upea.
VastaaPoistaTavallaan minun "luontokeskittymiseni"jatkuu yhä, kun ei meinaa syntyä mitään kirjallista tuotosta. Kesällä kyllä kuvasi paljon, ehkä niistä jotain osaan myöhemmin ripotella juttujen höysteeksi.
PoistaKyllä vanamokentät kukkiessaan ovat tuoksujen aatelia, kaunista myös silmälle.
KuvaKirjeen laadun takasit taas kerran sinä aimarii. Kiitos! Mukavaa syksyä!
VastaaPoistaKiitoksia kovasti. Sinulle myös lempeää syksyä.
PoistaBom dia, lindas imagens a mostrar a bela natureza, certamente que Vanamot é um lugar fantástico onde a natureza põe e dispõe, assim, é uma maravilha para caminhar, desfrutar a apreciar.
VastaaPoistaBoa semana,
AG
Bom dia AG, graças aos comentários adoráveis.
PoistaHow is your autumn?
Oi miten ihana postaus ja aivan upeita kuvia, niin kauniita! Leppoisaa alkanutta syksyä sinne💖
VastaaPoistaKiitos ja myös sinulle mainiota syksyä.
PoistaVielä laitan tänne viestiä sinulle, voitit ne kortit arvonnassani laitatko osoitetta minulle meiliin, meilios on blogissani yhteystiteolomakkeena :)
VastaaPoistaHups!
PoistaKiitos paljon. Näkyy se onni joskus lykästävän.
Myöhästyneet ihailuni kuvistasi ja tekstistäsi :)
VastaaPoistaKiitos kovasti paljon.
Poista