Uhka

 

Seison ulkona ja minua hyväilee ympäröivä hiljaisuus.

Yötaivas on selkeä ja Linnunrata hohtaa vaaleana juovana taivaankaaren yli.  Tumman sininen taivas ihastuttaa miljardein lampuin kauneudellaan.

Odotan tietysti näkeväni tähdenlennon. Useampiakin kenties. Kun sellainen silmieni edessä tapahtuu, menen melkein onnesta sekaisin, sillä ehdin huokaista toiveeni avaruuteen. Monesti tajuan tapahtuneen vasta jälkikäteen, kun tilanne on jo ohi.

Satelliitit varastavat liikaa huomiota. Ne liikkuvat tähtien joukossa äänettöminä valopisteinä. Kaikenlaista avaruusromuakin on tuhatmäärin kiertämässä maapalloa. Luulisi radoille tulevan pian tungosta.

Kunpa ihminen fiksuudessaan olisi älynnyt ohjelmoida toimimattoman romun avaruudesta turvallisesti pois. Ei, sillä tyhmyys jatkuu. Roskaamisvuorossa on avaruus, kun oma planeettamme uhkaa hukkua paskaan.

 *

Krapu 11/24, sanat, sekaisin, tyhmä, fiksu. Krapu on 100 sanan tarina.  Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

 

Maaliskuun kolme kuvaa

KristiinaK:n haaste kolme kuvaa kuukaudessa.

Kuvat voivat esittää mitä vain, kunhan kuvan aihe alkaa meneillään olevan kuukauden ensimmäisellä kirjaimella, siis helmikuun H:lla, maaliskuun M:llä jne...

Postauksensa voi linkittää KristiinaK blogiin.

                                                                       *

     Kuva 1 Menopelit 

Nämä ovat talven liukkailla turvallisia menopelejä. Eikö vaan? Menopeli se on kelkkakin ja väreistä voisi valita mieleisensä.  Ottaisin ehkä pinkin. Menenkö tällä kuvalla haasteen sääntöjä ajatellen rimaa hipoen, kelpaako kuva ollenkaan?

     Kuva 2  Maastoauto 

Maasturi katsastuksessa. Tosin vaati uusintanäytön, sillä kuljettajan turvavyö oli hieman rispaantunut, mutta leima tuli ja samalla vuosi lisää ajoaikaa. Kesällä pääsee metsäautoteitä kauemmaksikin kalalle ja marjastamaan. 

     Kuva 3  Makuuvaunu

Pitkälle matkalle mukava matkustustapa. Mielestäni junan kolkkeeseen on mukavaa nukahtaa ja matka sujuu nopeaan. 

Viime kesältä kuusi kuvaa

Kiinnostuin osallistumaan  - Kuusi kuvaa viime kesältä - haasteeseen.  Tämä haaste lähti mukaani Rita A:n Kielten opettajan blogista. Haasteen voi vapaasti napata kuka haluaa. Ohjeena vain - kuusi kuvaa viime kesästä, Aihe vapaa.

Kesääni kuuluu ehdottomasti kalastaminen mato-ongella.  Tavallisin saalis on ahvenia. Olen saanut muutaman kerran hauenkin ja ojista tonkoja.

Kun kala ei syö, ehtii kuvata maiseman.

Kesän alussa odotan aina innokkaasti kohtaamisia poron vasojen kanssa. Yleensä ne kulkevat emonsa kanssa kylkimyyryä ja ovat piilossa kuvaajalta emon selän takana. Tämä pieni oli utelias ja jäi emostaan hiukan jälkeen. 

Poro on maisemien jälkeen ykköskuvauskohteeni,.

Heinäkuussa kukkii vanamo. Silloin metsässä liikkuessaan voi löytää suoranaisia vanamomattoja vain tuoksua seuratessaan. Mutta jos mennä touhottaa, matala vanamo jää huomaamatta. No, ehkä ei laajat matot kuitenkaan.

Kesän keskivaiheilla hullaannuin sementtitöistä. "Pajassani" syntyi monenlaista, etupäässä ruukkuja, isoja ja pieniä. Tein myös pihaan pienen toivomuslähteen, jonne saattoi heittää onnea toivoessaan kolikon.  Kovin monta kolikkoa ei eka kesänä lähteeseeni tullut. Nekin viskoin enimmäkseen itse.

Kolikot eivät ole suomivaluuttaa.

  

Pelottavan pitkälle kesää pihan jänis pysyi valkoisena. Ehdin ajatella, että kettu tai kotka sen nappaa, ennen kuin ehtii vaihtaa turkkiaan ruskeaksi. Ehti kuitenkin.

Parhaillaan se on taas vitivalkoinen ja käy päivittäin syömässä sille tarjoiltua kuivaheinää. Sen verran tuli kesällä tehtyä heinätöitä.

Kesällä liikkuminen maastossa on halpaa huvia.  Voi lähteä metkityille poluille tai omille reiteilleen, kunhan muistaa, ettei eksy poron poluille.

Nuotiotulilla kahvittelu kuuluu retkieni ohjelmaan, ellei ole annettu metsäpalovaroitusta. 

Vahinko ei tule kello kaulassa

Kiirehdin juoksujalkaa asemalaiturilta kahvilan vessaan. Housun vetoketju ehtii haukata kangasta hampaidensa väliin, eikä suostu hevin aukeamaan.

Paniikki on valmis. On pissahätä ja huoli, että linja-auto jättää.

Selvittyäni viimein vessasta ehti tapahtua se, mitä pelkäsin. Bussi on lähtenyt, mutta näkyy pysähtyneen liikennevaloihin. Juoksen perään huitoen käsillä vimmatusti. Jalkoihin en ehdi katsoa ja kompastun vauhdikkaasti katukivetyksen korkeaan reunaan.

Viime muistikuvaksi jäävät linja-auton loittonevat takavalot. Tajunnan palattua tunnen päässäni kipua koettaessani kömpiä istumaan, mutta määrätietoiset kädet estävät yritykseni.

-On niin vaarallisen näköinen ruhje silmäkulmassa, että se pitää paikata. Aineksia pahempaankin oli tarjolla. Toteaa ensihoitaja kiinnittäessään minua ambulanssin turvavöihin.

*

Krapu 10/24 sanat, kuva, kahvila, vaarallinen. Krapu on sadansanantarina. Annettuja sanoja voi halutessaan taivuttaaLisää krapujen kirjoittamisesta saa SusuPetalin blogista.

                                                                                                                                

Värit neuleeseen luonnosta

Pakkasiltapäivän värit ovat tummahkoja, myöhäisyksyllä pehmempiä sävyjä. Kuvia selaillessani päädyin valitsemaan neulepuseroni lankavärit.

Innostuin pitkän tauon jälkeen käsitöihin. Kun olin saanut sukat, töppöset, lapaset, pipot, kaulahuivit valmiiksi, oli villapuseron vuoro.

Villalankavalikoima on surkea lähideudun kaupoissa. On vain peruslankaa, Nallea ja Seiskaveikkaa. Huovutusta varten ensi kokeiluni meni pahasti pieleen. Luin huonosti langan vyötteen ja niinpä minulla on nyt hyllyllä puolen metrin vaaleanpunaiset töppöset, jotka eivät huopuneet edes kaksi kertaa pesukoneen 90 asteessakaan. 

Tekevälle sattuu ja vahingosta viisastuneena luen vyötteet tästä lähin paremmin.

En ole unohtanut tummiakaan värejä.  Taitaa olla kyseessä vahva neuloositartunta, mutta kyllä sen kanssa pärjään.

Moni kakku päältä kaunis...

 

Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. Se sujahtaa saranoiltaan valahtaneen oven raosta ja jää läikäksi lattialaudoille. 

Hämärä pitää otteensa tomun ja hämähäkinseittien peittämän ikkunan avulla.

Päivällä tupakynnyksen yli evästauolle tulleen silmät jäävät ulos.  Vasta silmien sopeutuessa hämäryyteen selviää tupapahasen rappiotila.

Pöydän tahmea pinta hipoo sotkuissaan epätodellista. Enempää siihen ei mahtuisi.  

Ikkunalauta puolestaan on täynnä kuolleita ampiaisten ja kärpästen kuoria. Luultavasti hämähäkeillä on ollut ruhtinaalliset bakkanaalit herkutellessaan.

Taukoa pitämään tullut kääntyy pois. Ei levitä eväitään pöydälle. Ei heittäydy laverille selälleen lepuuttamaan jalkojaan.

Miettii mennessään - Montako hämähäkkiä olisin voinut nielaista yöllä nukkuessani?

Totuus tälläkin kertaa.

...silkkoa sisältä.

**

Krapu 9/24, vihjeenä lause, jolla tarinan tulee alkaa - Nousevan auringon kajo työntyy huoneeseen. 

 Lisää tietoa krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.

Hukkakauratienesti

 Jos alakoululaisena halusin omaa rahaa, se oli ansaittava.

Mitään tasku - tai viikkorahoja ei maksettu.

Kesällä tienaaminen oli helppoa. Ei miljonääriksi asti, mutta syksyllä saattoi muovirasiassa olla elokuvalipun, ehkä kahdenkin verran kolikoita.

Isä opetti tunnistamaan hukkakauran, joka muukalaisena oli poistettava pelloilta.

Vertailussa oikean kauran kanssa vieraslaji on pidempi, isompi ja väljempi kukinnoltaan.  Molemmilla muodostuvat kukintojen päihin aikanaan jyvät. Niissäkin on eroa. Hukkakauralla on tumma vihne.

Silloin urakkani oli kitkeä lainsuojattomat kaurapelloilta, isän muilta pelloilta.

Muistan, miten kuumeisesti etsin kesän viimeisiä hukkakaurayksilöitä ja ynnäsin tienestejäni.

Ehdottomasti muukalaisten etsiminen ja kitkeminen oli mieluisin kesätyöni.  Oli mukavaa kävellä ristiin rastiin kaurapeltoa bongaamassa mokomia.

***

 Krapu 8/24 sanat: kuume, muovirasia, muukalainen

Lisää Krapujen kirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.