Huomenna puolitalven keskiviikko

Vanha kansa puhuu talvenselästä ja talvennavasta tarkoittaen sanonnoilla talven kääntymistä kevään puolelle. Heikin päivä 19.1 ja Paavon päivä 25.1 on usein mainittu siinä mielessä talven tärkeiksi päiviksi. Esim. Kustaa Vilkunan Vuotuisen Ajantiedon mukaan tulevan kesän ja talven polttopuut tuli olla koottu rangoiksi kasoihin Heikin päivään mennessä. Huomaan, että meidän huushollissa ollaan kuta kuinkin ajan hermolla. Ainakin puut on saatu pihaan. Tosin suuri työ on vielä sirkkelöidä ja halkoa ne klapeiksi.

Huomenna on Paavalin jälkeinen keskiviikko, siis puolitalven keskiviikko, mikä suuressa osassa maata osuu talvennapaan (Kustaa Vilkunan mukaan) Pohjois-Suomen osalta talven kylmimmät ilmat olisi kenties ohitettu, kun taas etelämpänä kylmin kausi saattaa olla vasta helmikuun alussa. Pian nähdään, miten on tänä vuonna.

Ahvenet ei taida lukea Kustaa Vilkunan säätietoja sen kummemmin kuin kalakalenteriakaan. Juuri näitä kalojen syöntiaikoja etsin, kun käteeni osui Vilkunan Vuotuinen Ajantieto. Siinä oli maininta mateen pyynnin aloittamisesta, sillä mateen kutu alkaa pohjoisessa näissä ajoin.
Oli syöntiä tai ei, niin pilkille kiinnosti kuitenkin lähteä. Tässä edellisviikolla muuan päivä huvituin, kun löysin itseni tarkastelemasta kaupan pilkkivalikoimaa. Nykyään ajaudun yhä useimmin katselemaan tasapainopilkkejä, pystypilkkejä, mormuskoita ja jos jonkinmoisia syöttejä, vaikken niiden päälle mitään ymmärräkään.

 Talven kolmas pilkkiretki on tehty. Kairattujen avantojen määrää ei tullut laskettua, parikymmentä varmaan. Pakko todeta, etteivät ahvenet lue kalakalenteriaan, sillä täydenkuun tienoolla olisi pitänyt syönti olla ahnaammillaan. Taisivat nukkua paksun jään alla. Jään, jonka päällä vielä puolimetrinen lumipeite.

Ei kalaretkeä, etteikö olisi aikaa nokipannukahvien keittoon. Lumi on niin pudasta, että siitä saa kahviveden ja nuotion äärellä on mukava lämmitellä kohmeisia sormiaan. En osaa ottaa ahventa pois koukusta, enkä liioin pujottaa matoa koukkuun käsineet kädessä. Vaikkei muuten kylmä tullut, niin sormille kylläkin.

Sää on ollut viime päivinä erittäin pilvistä ja lunta on tullut harva se päivä.  Reilu kaksi tuntia menee pihan linkoamiseen ja  kolaamiseen. Se jos mikä on hyvää hyötyliikuntaa. Kaiken kukkaraksi minä olen varsinainen nipottaja lumitöiden kanssa. Vallien reunat pitää olla suorat ja kauniit. Että niin olisi, viimeistelen ne vielä lapion kanssa.

Kun olin päivällä puhdistanut jäälyhdyt lumesta ja nostanut ne vallin päälle, piti vähän fiilistellä. Sytytin niihin tuikut.

Hyvää puolitalvea itse kullekin.